Olen kiinnostunut siitä filosofiasta, joka ohjaa verolainsäädäntöä ja niistä ilmiöistä, joita liittyy verotuksen toteuttamiseen.

Hallitus halusi viime vuonna vaikuttaa voimallisesti kotimaisen puun markkinoille tuloon muuttamalla tuloverolakia. Säädettiin väliaikaiset puun myyntitulon huojennukset ja laajennettiin metsävähennysoikeutta. Tarkoitus oli hyvä. Maailmantalouden muutokset ja sitä peilaavat puumarkkinoiden muutokset ovat olleet niin nopeita, että kysyntä ehti hiipua ennen kuin tarjontaa vauhdittavat lait saatiin säädettyä.

Nyt olisi helppo syytellä teollisuutta metsänomistajille tarkoitetun verohyödyn kaappaamisesta hintojen alennuksina. Toivottavasti metsäsektorilla löytyy ymmärrystä välttää tällä kertaa turhaa vastakkain asettelua. Verotus ei mielestäni ole keino, jolla tilapäisesti ohjailtaisiin suhdanteiden mukaan muuttuvia markkinoita. Verotus sopii paremmin pitkäjänteiseen rakenteiden ja toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Vaikeaselkoisuusko valttia?

Puukauppatulojen määräaikaisista verohuojennuksista saatiin kyhättyä kasaan niin monimutkaiset säädökset, että tarvitaan lähes verojuristin kyvyt, että osaisi tehdä oikein veroilmoituksensa vuodelta 2008. Miten määrittelette esimerkiksi metsäverotuksessa vähennyskelpoiset menot seuraavien sitä säätelevien pykälien perusteella (1085/2008):

43 a §: Ensiharvennushakkuusta saatavan puun verovapaaseen myyntituloon kohdistuvat menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

43 b §: Verotuksessa vähennyskelpoista on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun puun myyntitulon hankkimisesta johtuneista menoista 50 prosenttia sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista menoista 75 prosenttia.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuina menoina pidetään:
1) menoja puun hakkuusta ja korjuusta sekä
2) asunnon ja metsäkohteen välisiä matkakustannuksia puun myyntitulon hankkimiseksi.

Verohallinnon epäkiitollinen tehtävä on kääntää pykälät käytäntöön. Edellä mainittu on käsittääkseni tulkittu näin: ennakkoraivauksen meno ei ole vähennyskelpoinen, jos ennakkoraivaus on tehty ennen sellaista ensiharvennushakkuuta, jolle vaaditaan verovapautta ja jos meno on maksettu v:n 2007 jälkeen. Sen sijaan ennakkoraivaus on kokonaan vähennyskelpoinen, kun hakkuutuloon kohdistuu 50 %:n tai 25 %:n määräaikainen osittainen verovapaus.

Pitkäjänteisyyttä ja pitkää pinnaa

Toivon todella, että hallitus keskittyisi jatkossa metsänomistuksen kannattavuuteen ja tilarakenteen parantamiseen tähtääviin, pitkäjänteisiin veropäätöksiin eikä enää lähtisi peukaloimaan säädöksiä äkkinäisen innoituksen vallassa.

Metsänomistajat, te tarvitsette nyt pitkää pinnaa ja erityistä tarkkuutta veromuistiinpanojen ja veroilmoituksen parissa. Käyttäkää ammattiapua, jos koette yhtään siihen tarvetta. Mutta muistakaa samalla, että nämä pykälät ovat vaikeita ja vielä tulkinnanvaraisia meille kaikille ja ne aiheuttavat epävarmuutta myös verovirkailijoille ja metsäneuvojille.

Kommentteja 0