Maa- ja metsätalousministeri on käynnistänyt keskustelun metsänhoidon linjauksista. Tulisiko lainsäädäntöä muuttaa niin, että metsänhoidollinen harsinta olisi sallittua? Suomessa metsiä hakataan ja uudistetaan metsiköittäin. Puhutaan myös jaksollisesta kasvatuksesta.

Erityisesti avohakkuuseen on kohdistunut aika ajoin kovaa kritiikkiä. Avohakattu alue on rumannäköinen ja menettelyä pidetään jopa epäekologisena.

Vaihtoehto metsikkötaloudelle olisi harsintametsätalous, jatkuva kasvatus tai peitteinen metsätalous – miten sitä keskustelija kutsuukin. Harsintametsätaloudessa metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti poimimalla järeimmät hakkuukypsät puut ja samalla harventaen tiheiköitä. Metsän oletetaan uudistuvan järeiden puiden jättämiin aukkoihin.

Kauneus on katsojan silmässä

Minusta on mukava ajella teitä, jossa taimikoiden yli pilkahtaa järvi tai jylhä kallio. Aivan mökkitontin viereen en ehkä laajaa hakkuuaukeaa haluaisi.

Harsintametsätalous muuttaisi maiseman merkittävästi, jos siitä tulisi metsänhoidon päämenetelmä. Tienvarsinäkymät hukkuisivat kuusikon sisään.

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen tuskin paranisi. Jotkut lajit hyötyisivät peitteisestä metsästä, avoimien elinympäristöjen lajit kärsisivät. Aktiivista luonnonhoitoa tarvittaisiin joka tapauksessa.

Liikevaihto pienenee – kannattavuus heikkenee

Puuntuotos on harsintarakenteisissa metsissä parikymmentä prosenttia pienempi kuin metsikkötaloudessa. Luulen, että useimmat metsänomistajat sietävät tämän menetyksen.

Harsintametsätaloudessa ei tarvitse investoida uudistamiseen. Puustoa kasvatetaan harvempana kuin keskimäärin metsikkötaloudessa. Toimintaan sitoutunut pääoma ja samalla kyllä liikevaihtokin pienenevät,
Jos hakkuukypsän puuston kasvatusaika olisi sama, suhteellinen kannattavuus voisi olla jopa parempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

Mutta tästä tutkimuksissa esitetään kovin erilaisia tuloksia, useimmat osoittavat kannattavuuden olevan merkittävästi huonompi.

Onko kestävää?

Oleellinen kysymys on, pystytäänkö eri-ikäisrakenne säilyttämään kestävästi. Uudistuuko metsä riittävästi? Haluanko jättää tuleville sukupolville samanlaiset mahdollisuudet hankkia metsästä tuloja, mitä itse olen saanut?

Harsintametsätalouden ongelma on hidas uudistuminen ja hidas alikasvostaimien kasvu. Hidas liikkeellelähtö pidentää kasvatusaikaa ja huonontaa kannattavuutta.

Toinen ongelma on puunkorjuu. Mahdottomaksi voisi osoittautua järeimpien puiden kaataminen ilman, että taimikko tuhoutuu. Samoille jäljille joudutaan tulemaan paljon useammin kuin metsikkötaloudessa. Korjuuvaurioiden välttämiseksi hakkuut tulisi tehdä talviaikaan, kolmessa neljässä kuukaudessa. Tämä olisi laajassa mitassa mahdotonta. Juurikäävän tulevaisuus ainakin olisi turvattu.

Muuta elinkeinotoimintaa ei yhteiskunta ohjaa näin tiukasti

Jos metsänomistaja kuitenkin kaikki riskit tiedostaen haluaa käyttää metsänhoidollista harsintaa sopivalla kohteella ja siitä on muulle toiminnalle hyötyä, sallisin sen. En kyllä näe sille erityiskohteita lukuun ottamatta mitään tarvetta. Erityiskohteissa hakkuut voidaan tehdä metsälain 6§:n mukaisesti.

Lisätietoa erityiskohteiden hakkuista on Metsä vastaa -sivustolla.

Kommentteja 2