Vaikka metsänomistajat kaupungistuvat ja ikääntyvät, into omien metsien hoitoon ei näytä laantuvan - pikemminkin päinvastoin. Sain käsiini kiinnostavia tilastotietoja maatalousyrittäjien tapaturmista, jotka vahvistavat Metlan tuoreen tutkimuksen arvioita metsänomistajien omatoimisuuden kasvusta. Myös tapaturmatietojen perusteella näyttäisi siltä, että metsänomistajat viettävät entistä enemmän aikaa metsänhoitotöissä. Metsässä sattuneiden työtapaturmien määrä on nimittäin kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.

Niin hyvää kuin aktiivisuuden lisääntyminen metsänhoitotöissä onkin, kannattaa omaan työturvallisuuteen ehdottomasti panostaa. Metsätöitä tekevien metsänomistajien työturvallisuuden parantamiseksi Tapiossa on valmisteilla uusi opas turvallisten ja tehokkaiden työtapojen levittämiseksi. Vapaasti saatavana sähköisenä julkaistavassa oppaassa painotetaan uusien työvälineiden ja työmenetelmien käyttöä. Esimerkiksi moottorisahan käyttö on monelle tuttua, mutta energiapuun siirtelykaadossa käytettävä kaatokahvoin varusteltu moottorisaha onkin jo erilainen työpari, joka vaatii omat työtapansa.

Omasta metsästä klapeja ja virkistystä

Omatoiminen metsänhoito nähdään yleisesti yhä enemmän virkistyksenä ja liikuntana eikä selkä vääränä tehtävänä ylimääräisenä työtaakkana. Itselläni on jo jonkin aikaa pyörinyt mielessä ajatus omasta metsäpalstasta, jossa työskentely antaisi hyvää vastapainoa kaupunkikeskeisemmälle elämälle. Pienestä metsästä saatavia tuloja tärkeämpää olisivat juuri virkistäytyminen ja kokemukset, joita metsänhoitotöissä karttuisi. Vaativammat työt jättäisin silti osaavammille, joita varmasti löytyy kaikkiin työtarpeisiin.

Vaikka polttopuuta on jo entuudestaan käytetty paljon maatiloilla, metsätöihin kannustaa myös nykyinen puuenergiabuumi, joka on antanut arvoa ainespuuta pieniläpimittaisemmalle puulle. Metsää omistavilla maatiloilla onkin hyvät edellytykset siirtyä ainakin osittain energiaomavaraisuuteen ja mahdollisesti tuottaa energiaa myös muille.

Metsätöiden tapaturmatilastoista näkyy selvästi, kuinka kirveet ovat väistyneet puiden pilkonnassa klapikoneiden tieltä. Toki kirves on edelleen mukana pienten pilkkeiden teossa, mutta erilaisten koneiden aiheuttamia tapaturmia on 2000-luvulla yli kuusinkertainen määrä, mitä kirveellä tai muilla käsityökaluilla on aiheutettu. Kehitys on myös johtanut siihen, että puiden pilkonnassa vaaravyöhykkeessä ovat jalkojen sijasta useammin kädet ja nimenomaan koneenkäyttäjän apurin kädet. Vaikka koneiden käyttöturvallisuutta on parannettu, erilaiset toimintahäiriöt ja käyttöohjeiden laiminlyönnit luovat vaaratilanteita ja jälki voi välillä olla pahaakin. Kokonaisuutena koneellistuminen on kuitenkin parantanut työturvallisuutta ja -tehokkuutta.

Neuvoja omatoimisille

Ulkoinen työympäristö asettaa omat haasteensa metsätöitä tekevälle. Itselleni kompurointiin on riittänyt jo pelkkä mittavälineiden kanssa puuhailu ja muistiinpanojen tutkiminen metsässä liikkuessa. Voin siis ymmärtää, että työn touhussa raivaussahan tai moottorisahan kanssa pystyssä pysyminen vaatii malttia, tarkkaavaisuutta ja ehkä vähän tuuriakin. Omaan turvallisuuteen voi toki vaikuttaa huolehtimalla, että jalassa on tukevat ja pitävät turvasaappaat tai vaelluskengät sekä viiltosuojatut housut. Maastossa liikuttaessa kannattaa kulkea harkiten, jos käsissä on raivaus- tai moottorisaha.

Ylipäätään kokemattoman, mutta metsätöistä kiinnostuneen kannattaa hankkia opastusta turvallisten ja tehokkaiden työtapojen omaksumiseen esimerkiksi metsäkeskusten tai metsänhoitoyhdistysten järjestämiltä kursseilta. Työtapojen lisäksi kursseilla opastetaan työvälineiden huoltoa, joka on tärkeä edellytys tehokkaalle ja turvalliselle työskentelylle.

Turvallista kesää kaikille!

Kommentteja 0