Ensimmäinen sato kuusen uuden jalostussukupolven siemenviljelyksiltä

Noin 20 vuotta sitten Tapio tilasi vartteet Metsänjalostussäätiöltä ensimmäiselle uuden sukupolven kuusiviljelmälle. Viime syksynä keräsimme ensimmäisen sadon. Sato oli hyvin pieni, eikä tämä 7 kg:n siemenmäärä millään tavalla ratkaise jalostetun kuusen tämänhetkistä siemenpulaa. Ensimmäinen sato on kuitenkin ”pilkahdus” paremmasta. Metsänomistajille voidaan pian tarjota selvästi parempaa siementä, jonka avulla metsien kasvu lisääntyy merkittävästi.

Alle 10 vuoden päästä olemme tilanteessa, jossa uuden sukupolven kuusen viljelmät tuottavat keskimäärin noin 1.000 kg siementä vuodessa, mikä riittää Suomen tarpeeseen. Siihen asti täytyy selvitä vanhojen 1. polven siemenviljelysten sadoilla ja jossakin määrin käyttää kuusen metsikkösiementäkin.

Uuden sukupolven kuusen siemenviljelyksiä on perustettu Tapion, Metsähallituksen ja Suomen metsäkeskuksen toimesta yhteensä lähes 200 hehtaaria. Alkuperien valintaa varten Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus perustivat kenttäkokeita 1980-luvulta alkaen. Kaikkiaan perustamisoperaatio, sisältäen kenttäkokeiden perustamisen ja mittaukset, emopuiden valinnan ja vartteiden tuottamisen sekä siemenviljelmien maanhankinnan, perustamisen ja hoidon on maksanut yli 10 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli puolet on ollut valtion rahoitusta. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta nykyisillä talouden oletusarvoilla investointi maksaa itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä ainakin monisatakertaisena.

 

Kuusen varte siemenviljelyksellä. Vartteet alkavat tuottaa käpyjä paljon aikaisemmin kuin siemestä syntyneet puut.

Taavetin kuusen siemenviljelys on perustettu vuonna 2004. Paikka, vanhan taimitarhan pellot Salpausselän harjulla, on erittäin lämmin. Puut ovat vartteita eli tavalliseen kuusen taimeen on vartettu valittujen emopuiden oksankärkiä. Emopuut on valittu viljelykseen Metlan/Luken jalostuskokeista. Viljelyksessä on 40 emopuun vartteita, yhteensä yli 8.000 vartetta. Vartteista kasvaa puita, joista kerätään kävyt ja tuotetaan siementä taimitarhojen ja metsänomistajien tarpeisiin. Viljelys on kehittynyt kohtalaisen hyvin. Puut ovat vasta 4 – 6 metrin pituisia, mutta paikan paahteisuudesta johtuen kukkiminen on jo 14 vuoden iällä käynnistymässä.

Kukkimista lisätään hormoonilla

Koska siemenille on kova kysyntä, kukkimisen tehostamisen ja tuhojen välttämisen eteen on yritetty tehdä kaikki mahdollinen. Osa alueesta käsiteltiin v. 2016 gibberelliinihormonilla, joka lisää kukkasilmujen ja käpysadon määrää. Siemenviljelmän ympäriltä poistettiin hakkuussa 2016 Tapion omilta mailta kuuset, jotta käpytuholaispopulaatiota alueella saadaan pienemmäksi. Samasta syystä syksyllä 2016 kerättiin alueelta kaikki kävyt kokonaan pois. Niistä kävyistä ei kuitenkaan saatu vielä siementä, koska käpytuholaiset olivat jo tehneet pienestä käpymäärästä selvää.

Vuoden 2016 lämpimän kesäkuun seurauksena osattiin odottaa jonkinlaista satoa vuonna 2017. Vuoden 2017 alkukesä oli kuitenkin kylmä ja kostea, eikä pölytys mennyt oikein hyvin. Noin puolet kukista, joita oli alkujaankin pienehkö määrä, sortui heikkoon pölytykseen ja kylmään kevääseen. Heikohkosta kukkimisesta huolimatta kukkimiseen osallistui valtaosa ”klooneista”, mikä on varsin rohkaisevaa. Uuteen sukupolveen on selvästi valittu emopuita, joilla on hyvä kyky tuottaa käpyjä.

Hyönteistuhoja torjutaan biologisesti ja uusia aineita testataan

Kuusen pölytyksen jälkeen viljelmällä tehtiin yhden kuusen käpytuholaisen, käpykoisan, biologinen torjunta. Viljelmälle levitettiin Turex-bakteeria, joka oikealla hetkellä levitettynä siirtyy käpykoisan toukan suolistoon ja hoitaa ”hommansa” sitä kautta..
Kesän aikana, Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tutkimushankkeena, alueella kokeiltiin uusia kemiallisia torjunta-aineita muita tuhohyönteisiä kuin käpykoisaa vastaan. Niillä eväillä, mitä tutkijat olivat maailmalta ja omista aiemmista tutkimuksista saaneet, kokeiltiin paria uutta torjunta-ainetta. Onnistuessaan kokeilusta saadaan sen verran uutta tietoa, että voidaan mahdollisesti valita joku näistä aineista varsinaiseen tutkimukseen, jossa vasta voidaan osoittaa aineen vaikutus ja saada uudelle aineelle käyttölupa. Prosessi on pitkä, kallis ja mutkikas, mutta toisaalta ei ole myöskään varaa jättää käyttämättä yhtään sellaista kukkimisvuotta, jolloin kokeiden tekeminen on mahdollista.

Taavetin käpyjä avautumassa

Ne kävyt, mitkä viljelmällä viime kesänä kehittyivät valmiiksi, olivat varsin isokokoisia ja terveitä. Sieni- ja hyönteistuhojen määrä jäi pieneksi. Tutkijat ovat laskeneet ja luokitelleet alueelta jokaisen kävyn, mutta analyysin tekemiseen menee vielä hetki aikaa. Näytti kuitenkin siltä, että kokeet eivät menneet hukkaan.

Saadusta 7 kg:n siemenmäärästä syntynee noin 1 miljoona kuusen tainta eli noin 500 hehtaaria kuusikoita. Arvokkain osa tässä sadossa ovat kuitenkin olla ne kokemukset ja tutkimustulokset, mitä kukkimisen tehostamisesta ja tuhojen torjunnasta saatiin.

Mitä hyvää metsänomistaja voi odottaa uusien kuusen siemenviljelmien siemenistä?

Odotettavissa oleva lisäkasvu, joka saadaan uuden sukupolven kuusen siemenviljelysten siemenistä syntyvillä taimilla, on 15 – 20% paikalliseen metsikkösiemeneen verrattuna. Emopuut on monissa kokeissa testattu ja niiden elossapysyminen, terveys ja laatu ovat keskimääräisiä kuusia parempia. 20%:n lisäkasvu lisää hoidetun eteläsuomalaisen kuusikon tyypillistä 10 m3/ha/vuosi keskikasvua 50 vuoden kiertoajassa noin 100 m3/hehtaari. Se on pääosin tukkipuuta ja sen lisäarvo nykyhinnoin on suuruusluokaltaan useita tuhansia euroa hehtaarilla. Tämä lisähyöty saadaan aikaan jalostetuilla siemenillä, joiden lisäkustannus on noin 10 euroa/hehtaari. Siementen ja taimien alkuperään kannattaa siis kiinnittää huomiota, vaikka hyöty meneekin pääosin tuleville sukupolville..

 

Tapion siemeniä on tarjolla täällä.

Lue lisätietoa siemenistä