Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava hyvän sään aikana – Uusi raportti kokoaa yhteen Suomelle tärkeimpiä sopeutumisen teemoja

Yhteiskunnan tulee varautua hyvissä ajoin säässä ja ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Tänään julkaistussa raportissa on kuvattu ensimmäinen kattaus kansallisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan mittareita. Ne tarjoavat tietoa yhteiskunnan sopeutumisen tilasta ja viestivät eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.

Raportissa esitellään keskeisimmät indikaattorit, joilla voidaan seurata ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla. Indikaattorit mittaavat sopeutumisen eri puolia. Esimerkiksi myrskyjä ja tulvia seuraavilla indikaattoreilla voidaan edesauttaa yhteiskunnan huoltovarmuuden ja toimintakyvyn turvaamista. Ympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi indikaattoreiden avulla seurataan toteutettuja sopeutumistoimenpiteitä ja erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia häiriötilanteita.

– Indikaattoreiden työstämiseen osallistui kymmeniä asiantuntijoita eri toimialoilta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nora Arnkil Tapio Oy:stä. Erityisen arvokasta oli, että saimme eri toimialojen edustajia pohtimaan yhdessä sopeutumisen seurannan merkitystä, Arnkil jatkaa.

– Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla meidän on myös varauduttava muutokseen, toteaa kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinaatioryhmää johtava ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä.

Osaksi toimijoiden tavallista toimintaa

Indikaattoreiden valinnassa pyrittiin löytämään olemassa olevia ja tiedonkeräyksen kannalta käyttökelpoisia mittareita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi viedä osaksi eri toimialojen normaaleja prosesseja, minkä vuoksi olemassa olevan seurantatiedon käyttäminen on perusteltua. Tavoitteena onkin, että toimialat määrittelisivät seuraavaksi oman toimintansa kannalta kriittisiä sopeutumista seuraavia mittareita.

– Ajatuksena on, että hyvässä kunnossa olevat yhteiskunnan rakenteet ja elinympäristöt sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet tai myrskyt, voivat uhata esimerkiksi energia- ja liikenneverkkoa. Näin ollen monet yhteiskunnan perusinfrastruktuuria ylläpitävät toimet voidaan mieltää myös sopeutumistoimiksi, Arnkil toteaa.

Sopeutuminen vaatii myös taloudellista näkökulmaa

Raportissa kuvataan sopeutumisen seurantaan liittyviä kehityskohteita ja tarpeita. Tutkimuslaitosten resurssien niuketessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitkäjänteinen seuranta on mahdollista. Myös sopeutumisen taloudellisten näkökulmien ja sen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeässä roolissa sopeutumistoimien jalkautumisen kannalta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit seurannan työkaluna -raportti

Miten punkit eli puutiaiset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen? – Esimerkki indikaattoreiden tietokorteista (PDF)

Lisätietoja
Asiantuntija Nora Arnkil, Tapio Oy, nora.arnkil(at)tapio.fi, puh. 050 325 8047

Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, Maa- ja metsätalousministeriö, saara.lilja-rothsten(at)tapio.fi, puh. 029 516 2060

Seuraa Twitterissä: #hyvänsäänaikana

Raportti toteuttaa Kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa 2022 (PDF)

Lisää sopeutumismateriaaleja: Maa- ja metsätalousministeriön sivut ilmastonmuutokseen sopeutumisesta