Jatkuvapeitteisyyttä suopuustojen käsittelyyn

Ojitettujen suometsien hoitoon kaivataan monipuolisempia käsittelytapoja ja peitteisyyttä lisääviä vaihtoehtoja. Metsänhoidon suositusten mukaisen eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn ohella puuston peitteisyyttä voidaan edistää luontaisella uudistamisella, hyödyntämällä alikasvosta ja pidentämällä kiertoaikaa tasaikäisrakenteisena hoidetuissa metsissä. Suometsien jatkuvapeitteisellä metsänkäsittelyllä tavoitellaan vesistö- ja ilmastohyötyjä, monimuotoisuuden vahvistamista sekä metsänkasvatuksen kustannusten vähentämistä säilyttämällä puusto, joka ylläpitää kasvupaikalle sopivaa vesitaloutta.

Tutkija Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta käsitteli jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ”Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon” -seminaarissa 1.3.2018 pitämässään esitelmässä. Turvemaat soveltuvat jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, koska esimerkiksi korpikuusikoiden puustossa on yleensä luonnostaan erirakenteisuutta ja varsinkin keskiravinteisilla ja sitä rehevämmillä turvemailla on usein hyödyntämiskelpoista alikasvosta runsaasti. Suometsissä on usein kangasmaita edullisemmat olosuhteet luontaiselle uudistumiselle, koska päällyspuuston rakenne suosii alikasvoksen muodostumista. Jatkuvapeitteillä metsänkasvatuksella voidaan vähentää ojitettujen suometsien aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ravinnekuormitusta, kun pohjaveden pinta säilyy optimaalisella tasolla, Sarkkola toteaa.

Sakari Sarkkola kertoi suometsien jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta ”Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon” -seminaarissa 1.3.2018

Tapio selvitti Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -hankkeessa kasvatusvaihtoehtojen soveltamista ja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hyötyjä ojitetuissa suometsissä. Tavoitteena on kehittää toimenpidesuosituksia ja tuoda parhaita käytäntöjä suometsien käsittelyyn. Hankkeen raportti on luettavissa täällä: Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä.