Etusivu » Konsultointi » Käynnissä olevia hankkeita » Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla

Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla

 

Hankkeessa edistetään happamien sulfaattimaiden metsätalouden vesiensuojelua ja kasvukuntoa pilotoimalla luonnonmukaista, tuhkan neutralointivaikutukseen perustuvaa menetelmää sulfidipitoisen maan muokkauksesta aiheutuvan happamuuden hallintaan. Uusi vesiensuojelun ja metsänkasvatuksen tavoitteet yhdistävä toimintamalli edistää myös läheltä saatavan puu- ja turvetuhkan alueellista hyötykäyttöä.  Kierrättämällä tuhka metsälannoitteena, pystytään korvaamaan keinolannoitteita, lisäämään puuston kasvua ja vähentämään happamia vesistöpäästöjä. Hanke tukee yhteiskunnallista tavoitetta vesien ja Itämeren hyväksi tilaksi. 

Tausta

Happamat sulfidisedimentit ovat muodostuneet Itämeren alueella tuhansia vuosia sitten. Vielä nykyäänkin Suomen rannikolla kerrostuu rikkipitoisia sedimenttejä jotka ovat potentiaalisia happamia sulfaattimaita. Happamia sulfaattimaita löytyy eniten Pohjanmaan rannikolta, mutta niitä esiintyy myös Lounais-Suomessa ja Suomenlahden rannikolta. Lisäksi sisämaassa esiintyy rikkipitoisia helposti rapautuvia mustaliuskejaksoja.

Niin kauan kuin sulfidimaakerrostuma pysyy pohjaveden pinnan alapuolella hapettomassa tilassa, se on kemiallisesti vakaata ja lähes neutraalia. Kun pohjaveden pinta alenee ja uusia maakerroksia altistuu hapen vaikutukselle, sulfidimineraalit hapettuvat rautahydroksideiksi ja rikkihapoksi, jolloin maan pH laskee.

Noin 230 000 hehtaaria metsätalouden maata sijaitsee alueilla, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on suuri tai kohtalainen (Nieminen ym. 2016). Näiden alueiden maanmuokkaus voi lisätä happamista sulfaattimaista aiheutuvaa vesistöjen kokonaiskuormitusta. Riskinä on myös metsänuudistamisen yhteydessä istutettujen taimien kuoleminen alhaisen pH:n takia. Turvetuotantoalueet ovat happamuuskuormituksensa puolesta hyvin samantyyppisiä kuin metsätalousmaat. Jos alueen kuivatussyvyyttä kasvatetaan tuotannon päätyttyä, maaperän sulfidit hapettuvat ja alueelta voi tulla hyvin merkittävää hapanta kuormitusta vesistöihin.

Tämän hankkeen tarkoituksena on testata koealoin, voiko tuhkalla eliminoida ennaltaehkäisevästi happamilla sulfaattimailla syntyvää valumaveden happamuusongelmaa sekä vaikutusta metsänuudistamistulokseen.

Kuvaaja: Anssi Karppinen

Toiminta

  • Seurantakohteiden valinta (etsintä, tarkastus, maaperäkartoitus, maastosuunnittelu, vesinäytteiden haku)
  • Seurantakohteiden käsittelyt (tuhkalannoituksen ja maanmuokkauksen suunnittelu ja toteutus)
  • Vedenlaadun seuranta (vesianalyysit)
  • Uudistamistulosten seuranta (maastokäynnit)
  • Laskennat ja aineiston käsittely
  • Retkeily
  • Asiantuntijaseminaari
  • Toimijakoulutus
  • Loppuraportti ja suositukset

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on selvittää, vähentääkö tuhka metsänuudistamisen ja siihen liittyvän maanmuokkauksen yhteydessä valumaveden happamuutta riittävästi ja oikeaan aikaan, kun sitä levitetään happamalla sulfaattimaalla sijaitsevalle metsänuudistamisalalle välittömästi maanmuokkauksen yhteydessä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisalojen sekä turvetuotannon metsitettävien jälkikäyttökohteiden vesiensuojelua ja kasvukuntoa pilotoimalla kiertotaloutta edistävä, tuhkan neutralointikykyyn perustuva menetelmä sulfidipitoisen maan muokkauksesta aiheutuvan happamuuden hallintaan.

Hyödynsaajat

  • Kiertotalous; tuhkan hyötykäytön lisääntymisen johdosta
  • Vesistöt, merialue ja vesieliöstön monimuotoisuus; vesiensuojelun ja valumaveden happamoitumisen ja metallien huuhtoutumisen estämisen seurauksena
  • Metsätalous ja turvetuotanto; happamien sulfaattimaiden turvallisemman käytön muodossa
  • Biotalous ja valtakunnan puuhuolto; puuston kasvun merkittävän lisääntymisen johdosta
  • Metsänomistajat; lisääntyneen puustonkasvun ja kasvaneiden puunmyyntitulojen muodossa
  • Metsänuudistamishankkeiden suunnittelijat ja toteuttajat; onnistuneiden uudistamiskohteiden ja syntyvien työtilaisuuksien muodossa
  • Tuhkaa tuottavat laitokset; lisääntyneen tuhkan hyötykäytön ja kysynnän johdosta

Yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tapio OyLuonnonvarakeskusSuomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus.

Muut yhteistyötahot: Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu, Metsähallitus Metsätalous Oy, Turun seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin lämpövoimalaitos, Turveruukki Oy jaOulun Energia Oy

Rahoittaja

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Vesien- ja merenhoidon kärkihanke

Lisätietoja

Samuli Joensuu, projektipäällikkö, vesiensuojelun asiantuntija, Tapio Oy, samuli.joensuu(at)tapio.fi
Mirkka Hadzic,tutkija, Suomen ympäristökeskus, mirkka.hadiz(at)ymparisto.fi
Hannu Ilvesniemi, professori, Luonnonvarakeskus, hannu.ilvesniemi(at)luke.fi
Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, tiina.m.nieminen(at)luke.fi
Timo Silver, metsänhoidon asiantuntija, Metsäkeskus, timo.silver(at)metsakeskus.fi

GTK:n esite happamista sulfaattimaista, pdf