Kuvia ja tarinoita 110-vuotiaan Tapion taipaleelta

Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustettiin 3.12.1907 kun Metsäystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyivät. Niin Tapion kuin Suomen metsänhoidon ja metsien käytönkin historia kulkee käsikädessä Suomen itsenäistymisen ja kehityksen kanssa: sotavuosista jälleenrakentamiseen, teollistumiseen ja tämän päivän biotalouteen, metsillä on aina ollut suuri merkitys maamme hyvinvoinnille.

 

Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion perustamiseen vahvasti vaikuttanut ja ensimmäinen sihteeri A. Benjamin Helander oli valmistunut metsänhoitajaksi Evolla 1896. Tapion aloittaessa varsinaisen toimintansa 1.1.1908 sillä oli kolme toimihenkilöä: sihteeri, konsulentti ja toimistoapulainen. Kenttätyötä hoitivat maanviljelysseurat, jotka olivat Tapion jäseniä.

 

 

 

Ensimmäinen Tapion taskukirja ilmestyi 1910. Tapion taskukirja on ollut jokaisen metsäammattilaisen käsikirja kautta historian. Järjestyksessä 26. Tapion taskukirja ilmestyy 2018.

 

 

Torpparilain ja sitä seuraavien lakien myötä 1918 Suomeen syntyi 90 000 uutta maanomistajaa kahdessa vuosikymmenessä. Kuvassa jakamattoman Talon pikkuväkeä Kemijärvellä 1938.

 

 

Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki tuli voimaan 1928. Uudistamisvelvoite oli ollut voimassa jo vuosisadan alkupuolelta mutta uudessa laissa katsottiin kaikki nuoren metsän käsittely muutoin kuin harventamalla metsän hävittämiseksi. 1948 annettiin harsintajulkilausuma, jossa tuomittiin jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä. Kuvassa isännät tarkastavat Riistavedellä kaskeen luontaisesti noussutta mänty-koivutaimistoa.

 

 

Tapion toimisto sijaitsi 30-luvulta 50-luvun alkupuoliskolle saakka Stockmannin liiketalossa. Mannerheimintien puoleista julkisivua hallitsi Metsälehden mainosvalot.

 

 

30- luvulla lähdettiin lisäämään metsämaan osuutta turvemaita kuivattamalla. Talvisotaan mennessä Tapion metsäparannuspiireissä tuhannet käsiparit kaivoivat ojia yli puoli miljoonaa hehtaaria. Ojat kaivettiin 1950-luvulle asti lapiolla.

 

 

Vuosisadan alkupuolella metsän hyödyntäminen tiloilla oli todellista monikäyttöä. Metsästä sai rakennus, tarve- ja polttopuuta sekä marjoja, sieniä, rohtoja, riistaa, tervaa ja monia muita aineksia. Kuvassa kirvestöitä ja käpyjenkeruuta.

 

 

Talvisota ja sen jälkeen pika-asetuslaki (1940), pula-aika, säännöstely, alueluovutukset, maanhankintalaki (1945) ja jälleenrakentaminen heijastuivat pitkään yksityismetsätalouden toiminnassa. Puutavaraa tarvittiin, puunjalostustehtaat tarjosivat työtä mutta niiden menestyminen vaikutti myös siihen, miten puita ostettiin metsänomistajilta.

 

 

Vuonna 1950 Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat järjestivät Metsämarssin, jonka tavoitteena oli yksityismetsien puuntuotannon lisääminen metsänhoidollisin toimenpitein ja kansalaisten innostaminen tähän. Tapahtumassa oli puoli miljoonaa osallistujaa.

 

 

Moottorisaha alkoi näkyä metsissä laajemmalti 1950 luvulla; samalla puutavaran hakkuu ja kuljetus siirtyivät kohti konevoimaa. Kuvassa Saarijärven kansakoulun jatkoluokilla tutustutaan moottorisahan ihmeisiin.

 

 

Puu kulki vielä 1960-luvulla yleisesti hevosvetoisesti teiden ja uittoväylien varteen, talvinen kulku-ura ei tarvinnut edes tiepohjaa. Kuitenkin tehostuva puunkuljetus ja metsätalous edellyttivät yhä parempaa ja tiheämpää tieverkostoa. Tällä hetkellä Suomessa on yli 120 000 km metsäautoteitä.

 

 

Tapion toimittamilla siemenillä on perustettu noin 3 miljoonaa hehtaaria metsää. Tapio on ollut mukana metsäpuiden siementen tuotannossa ja markkinoinnissa ”alusta lähtien”. Toiminta on alkanut jo ennen sotia, mutta se laajeni 1950-luvulla kun metsänviljely lisääntyi ja jalostetun siemenen tuotanto käynnistyi siemenviljelyksillä. Tapiolla on nykyisin lähes puolet Suomen metsäpuiden siemenviljelyksistä.

 

 

Keskusmetsälautakunta Tapio aloitti 1979 valtakunnallisen tavoiteneuvonnan. Neuvonnan tavoitteena on, että metsänomistajat osaavat itsenäisesti tehdä metsäänsä koskevia päätöksiä ja toteuttaa siellä sekä puun tuotantoon että korjuuseen kuuluvia töitä.

 

 

1970- ja 80-luvilla pyrittiin lähinnä turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle. 1990-luvun alussa ilmastonmuutos, kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuus tulivat vahvasti mukaan metsäpolitiikkaan. Tapiossa laadittiin 1994 Luonnonläheinen metsänhoito -suositukset, joissa otettiin huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito.

 

 

Tapion 90-vuotisjuhlan kunniaksi 1997 Tapio lahjoitti joulkuusen helsinkiläisten iloksi Helsingin Rautatientorille. Kuusen luovutti Tapion johtaja Ilmo Kolehmainen ja sen vastaanotti Helsingin kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen. 

 

 

Metsämarssi 2000 järjestettiin 21.6.2000 Malmarin tilalla Tuusulassa 50 vuotta aiemmin pidetyn  metsämarssin muistometsikössä. Presidentti Tarja Halonen istutti kuusen tapahtuman muistoksi. Marssin tavoitteena oli korostaa metsänhoidon merkitystä ja se sai runsaasti julkisuutta mediassa.

 

 

Tapion 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2007 järjestettiin Minun metsäni -piirustuskilpailu koulujen 3. ja 4. luokan oppilaille.

 

 

Tapion 110-vuotisjuhlia vietettiin 7.9.2017. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Tapion toimitusjohtaja Panu Kallio vaihtoivat ajatuksia metsäbiotalouden uusista tuulista.

 

 

Metsäylioppilaat toimittivat luomukuusen juhlistamaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä ja 110 vuotta täyttänyttä Tapiota. Kuvassa forsti Markus Toikka ja Tapion hallintojohtaja Anna-Liisa Louko. 1909 perustettu Metsäylioppilaat ry. on Tapion ikätovereita. Yhdistyksen kunniajäseniin in memoriam kuuluu myös Tapion ensimmäinen sihteeri, metsänhoitaja A. Benj. Helander.

Millaisen maailman nuorten metsänhoitajien joukko tulee kohtaamaan? Yksi on varmaa: hyvää metsänhoitoa tarvitaan myös tulevana vuosisatana.