Lakiuudistus toi myönteistä henkeä metsäalalle

Vuona 2014 uudistuneen metsälain keskeisenä lähtökohtana oli metsänomistajan omien tavoitteiden entistä parempi huomioon ottaminen metsien käsittelyssä. Tapion tekemä selvitys toi esille, että uudistuksen mahdollistamien, uusien metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen käytäntöön on ollut jopa yllättävän varovaista. Metsäammattilaisten kokemusten mukaan uudistuksella on ollut kuitenkin myönteinen vaikutus metsäalan imagoon.

Tapio on selvittänyt, millaisia vaikutuksia metsälain uudistamisella on ollut tähän mennessä käytännön metsätalouteen. Aineistoa selvitykseen saatiin Suomen metsäkeskukselta, Luonnonvarakeskukselta ja eräiltä yrityksiltä. Lisäksi haastateltiin metsäammattilaisia.

Lakiuudistus teki jatkuvasta kasvatuksesta tasavertaisen vaihtoehdon perinteiselle uudistushakkuisiin perustuvalle kasvatustavalle. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävien hakkuiden osuus on edelleen varsin vähäinen, vaikka se onkin kasvanut 2014—2016. Metsänkäyttöilmoituksiin jatkuvan kasvatuksen hakkuita merkittiin vuonna 2016 noin 9 300 hehtaarille. Koko hakkuualasta, johon sisältyvät sekä kasvatus- että uudistushakkuut,    tällaiset hakkuut muodostivat alle 0,7 prosenttia Etelä-Suomessa ja noin kolme prosenttia Pohjois-Suomessa. Metsäammattilaiset korostivat, että vaihtoehdot ovat lisänneet avohakkuita välttävien metsänomistajien kiinnostusta metsätalouteen.

Uudistetun metsälain perusteella tasaikäisrakenteisten metsien harvennuksissa voidaan nyt käyttää vapaasti ala- ja yläharvennusta metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Yläharvennuksen osuus on arvion mukaan vajaa kolme prosenttia kaikista harvennuksista. Metsänhoidon suositusten pohjalta arvioituna yläharvennusta olisi todennäköisesti mahdollista soveltaa taloudellisesti kannattavasti nykyistä useammalla kohteella.

Metsänhoitotöiden tai hakkuiden toteutuksen laadussa ei voitu havaita olennaisia laadullisia muutoksia, koska tarkasteluajanjakso, kolme vuotta, on metsätalouden mittakaavassa erittäin lyhyt. Käytännön toteutuksessa metsäammattilaiset pitävät metsäsertifiointia ja metsänhoidon suosituksia keskeisinä toimintaa ohjaavina ja laatutasoa määrittävinä tekijöinä.

Metsälakiuudistus ei poistanut metsän uudistamisvelvoitetta päätehakkuun jälkeen, mutta uudistamiselle asetetut vaatimukset väljentyivät pääosin. Uuden taimikon perustamistoimenpiteistä ja nuoren taimikon jälkihoidosta tulee edelleenkin huolehtia. Metsänuudistamistöiden mahdollisista laiminlyönneistä on yksittäisiä merkkejä, mutta eri toimijoiden näkemykset tästä ovat ristiriitaisia eikä seurantatieto ole vielä riittävää.

Metsälain 10 §:n kohteiden huomioon ottaminen on omaksuttu jo ennen metsälakiuudistusta eri toimijoiden metsätalouden toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen käytäntöihin. Uudistuksen tuomat muutokset ovat olleet toimijoiden kannalta vähäisiä.

Uusia käsittelytapoja on koulutettu toimijoille ja useat yritykset ovat ottaneet uusia palveluita valikoimaansa. Kaiken kaikkiaan metsälain uudistuminen on tuonut käytännön metsätalouteen kaivattua joustavuutta mahdollistamalla vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja. Jatko näyttää, miten hyvin näitä osataan hyödyntää.

Metsälakiuudistus käytännön metsätalouden kannalta -raportti (PDF)

Lisätietoja:
Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen, p. 040 779 3186, arto.koistinen(at)tapio.fi