Luonnonhoidon keinot laajemmin käyttöön kestävyyden varmistamiseksi

Luonnonhoidon keinojen käyttöä metsätaloudessa halutaan tehostaa lisääntyvän puunkorjuun ja biotalouden kestävyyden varmistamiseksi. Uusi maanlaajuinen selvitys antaa tietoa monimuotoisuuden turvaamisen ja vesiensuojelun pullonkauloista ja siitä, kuinka luonto voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon hakkuiden rinnalla. Lupaavimpia ratkaisuja kokeillaan ja kehitetään tänä vuonna Monimetsä-hankkeessa.

Metsäalan lisäinvestointien vaikutukset puunkäyttöön alkavat näkyä jo lähivuosina. Metsätalouden toimijat tahtovat varmistaa, että lisääntyvä puunkäyttö ei vaaranna metsäluontoa eikä sen tarjoamia ekosysteemipalveluja. Viime vuonna satakunta metsäammattilaista ympäri Suomea tunnisti kustannustehokkaita keinoja talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi. Metsänhoidon suositukset antavat luonnonhoitoon laajan keinovalikoiman. Ammattilaisten mukaan useiden keinojen käyttöä olisi mahdollista lisätä nykytasoon verrattuna.

–  Metsätaloudessa pitäisi parantaa hoito- ja hakkuutöiden toteuttajien edellytyksiä käyttää monipuolisesti luonnonhoitoa koskevia suosituksia. Silloin voidaan toimia metsässä vallitsevan tilanteen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta, sanoo Monimetsä-selvityksen kokoamisesta vastannut projektipäällikkö Lauri Saaristo Tapio Oy:stä.

Luontotieto paremmin käyttöön

Monimetsä-hankkeen selvitykseen osallistuneet metsäammattilaiset tunnistivat toimintamalleja, joiden käyttöönotto johtaisi ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin hakkuissa ja metsänhoidossa. Näistä lupaavimmat parantavat yhtä aikaa useiden erilaisten luonnonhoitokeinojen käyttömahdollisuuksia.

Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö Timo Vesanto kertoo, että parannettavaa on erityisesti tiedonkulussa. Luonnonhoidon keinoista tulisi kertoa metsänomistajalle ja niistä tulisi sopia jo puukaupan yhteydessä. Lisäksi tiedon tulisi kulkea aina hakkuiden toteuttajalle saakka.

–  Maastosuunnittelua on vähennetty metsätaloudessa kustannusten takia. Tämän vuoksi kaikista luontoarvoista ei ole etukäteistietoa, vaikka hakkuiden ja hoitotöiden toteuttajat sitä tarvitsisivat. Metsänomistajien luonnonhoitoa kohtaan osoittaman kiinnostuksen ja omien metsien tuntemuksen sekä nykyaikaisen paikkatiedon hyödyntäminen voisivat ratkaista osan tästä ongelmasta, Vesanto sanoo.

Metsänomistajat ja metsäalan toimijat kokeilevat selvitystyön perusteella valittuja luonnonhoidon toimintamalleja vuoden 2017 aikana. Seuraavana vuonna mallit otetaan käyttöön maanlaajuisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Monimetsä-hanketta. Ohjausryhmässä ovat mukana lisäksi ympäristöministeriö, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen riistakeskus, SYKE, Luke ja WWF.

 

Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut –selvitys (PDF)

Monimetsä –hanke (www.metsakeskus.fi/monimetsa-hanke)

Lisätietoja:
Monimetsä-hanke: Timo Vesanto, Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö, timo.vesanto(at)metsakeskus.fi,
puh. 040 530 6726

Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut -selvitys, Lauri Saaristo, projektipäällikkö, Tapio Oy, lauri.saaristo(at)tapio.fi, puh. 040 573 9168