Metsätiedepajassa keskusteltiin metsän jatkuvan kasvatuksen parhaista käytännöistä

Metsänhoidon suosituksia päivitetään

Jatkuvaa kasvatusta koskevat metsänhoidon suositukset tarkistetaan tänä vuonna. Tavoitteena on saada päivitetyt ohjeet eri toimijoiden käyttöön vuonna 2019. Toimitustyöstä vastaa Tapio.

Helsingissä järjestettiin Metsätiedepaja 6.6.2018, jossa käsiteltiin jatkuvan kasvatuksen tuoreita tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia. Metsätiedepajaan osallistui 32 henkilöä eri  yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja käytännön metsänhoitoa tekevistä organisaatioista.

Metsätiedepaja 6.6.2018

Olli Äijälä Tapiosta totesi avauspuheessaan: ”Metsätiedepaja on osa Metsänhoidon suositukset -prosessia. Nyt voimassa olevat jatkuvan kasvatuksen suositukset tulivat voimaan 2014. Ne toteutettiin kiinteässä yhteistyössä metsälain uudistamisen kanssa. Silloin iso kysymys oli, pitääkö tällaista työlajia olla kuvattuna lainkaan. Tänä päivänä tärkeimmät kysymykset ovat: millä kohteilla ja miten toteutettuna jatkuvaa kasvatusta kannattaa käyttää. Metsänhoidon suositusprosessissa on todella tärkeätä, että kestävyyden eri osa-alueet ovat tasapainossa ja metsän omistajat voivat valita tavoitteidensa mukaiset menetelmät metsiensä hoitoon.”

Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta käsitteli alustuksessaan kahta aihetta: Puuntuotoksen taso ja kasvatustiheyden vaikutus siihen eri-ikäiskasvatuksessa sekä Uudistamisen onnistuminen pienaukkohakkuussa. Helsingin yliopiston Vesa Parkatin esitys käsitteli taloudellista optimointia ja kannattavuutta hoidettaessa metsiä jatkuvapeitteisenä. Maiju Peura Jyväskylän yliopistosta tarkasteli alustuksessaan jatkuvaa kasvatusta kustannustehokkaana tapana lisätä talousmetsien monikäyttömahdollisuuksia. Käytännön kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta toi esille alustuksessaan Aleksi Vihonen Metsäpalvelu Arvometsä Oy:stä. Linkit esityksiin on sivun lopussa.

Pienryhmätyöskentelynä määriteltiin jatkuvan kasvatuksen keskeisimpiä lisäselvityksiä vaativia asioita päivitystä varten. Tällaisiksi nousivat mm. kasvatustavan kannattavuus sekä puuston luontaisen uudistumisen mallintaminen. Yksi keskeinen lähtökohta on myös käsitteistön selkeyttäminen.

”Alustukset tarjosivat hienolla tavalla eri lähestymistapoja jatkuvaan kasvatukseen. Teoreettinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus sekä käytännön kokemukset ovat kaikki tärkeitä perusteita suositusta laadittaessa. Tapion tavoitteena on saada menetelmän toimivuudesta mahdollisimman realistinen kuva ja tuottaa metsänomistajan päätöksentekoa tukeva käytännönläheinen suositus.”, kertoo Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Sauli Valkonen, Maiju Peura, Vesa Parkatti, Aleksi Vihonen

Metsänhoidon suositusten päivitystyön eteneminen

Käynnissä olevan päivitysprojektin kokonaistavoitteena on tarkistaa ja täydentää nykyiset jatkuvaa kasvatusta koskevat metsänhoidon suositukset siten, että ne voidaan koota julkaistavaksi materiaaliksi uuteen, vuonna 2019 julkaistavaan suositukseen.

Metsänhoidon suositukset ovat metsien aktiivista käyttöä keskeisesti edistävä foorumi. Tapio koordinoi suositusten laadintaa laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden kanssa. Tapion tuottaman palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tapiosta Olli Äijälä, Kati Kontinen, Kalle Vanhatalo ja Arto Koistinen

Metsätiedepajan esitykset

Sauli Valkonen, Luonnonvarakeskus: Puuntuotoksen taso ja kasvatustiheyden vaikutus siihen eri-ikäiskasvatuksessa

Sauli Valkonen, Luonnonvarakeskus: Uudistamisen onnistuminen pienaukkohakkuussa

Vesa Parkatti, Helsingin yliopisto: Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellinen optimointi ja kannattavuus

Maiju Peura, Jyväskylän yliopisto: jatkuva kasvatus: kustannustehokas tapa lisätä talousmetsien monikäyttömahdollisuuksia

Aleksi Vihonen, Metsäpalvelu Arvometsä Oy: Käytännön kokemuksia jatkuvasta kasvatuksesta

Lisätietoa

metsanhoitosuositukset.fi

Metsätiedepaja