Etusivu » Metsätietoa » Julkaisut ja raportit

Julkaisut ja raportit

Tapion raportteja -sarja

Julkaisemme raportin kaikista julkisella rahoituksella totetutettujen kehitys- ja konsultointihankkeiden  tuloksista Tapion raporttisarjassa. Hankkeiden tulokset ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Raportteja on julkaistu vuodesta 2015 alkaen.

Raportit on jaoteltu aihepiireittäin.

Metsän- ja luonnonhoito

Metsätalouden kannattavuus ja metsänomistus

Ekosysteemipalvelut, maisema ja kulttuuri

Kaavoitus

Biotalous

Ilmastonmuutos

 

Metsän- ja luonnonhoito

Nro 28. Luontoon perustuvat palvelut yksityismetsissä 

Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen -hankkeessa keskityttiin toimenpiteisiin, joilla yksityismetsien aineettomat ekosysteemipalvelut saadaan paremmin käyttöön matkailu-, virkistys-, ja terveyspalveluliiketoiminnassa.

 

 

Nro 22. Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -hankkeessa selvitettiin Metsänhoidon suositusten toimenpide-ehdotusten soveltamista, luonnonhoitoratkaisuja ja käsittelyn monipuolistamista suometsien hoidossa.

 

 

Nro 19. Suositukset digitaalisesti läsnä päätöksenteossa -osaprojektin tulokset

Suositukset digitaalisesti läsnä päätöksenteossa -hankkeessa selvitettiin metsänhoidon suositusten tuomista osaksi metsätalouden sähköisiä palveluita. Projektissa muodostettiin käsitys tulevaisuuden metsänhoidon neuvontajärjestelmistä ja suositusten integroimisesta osaksi niitä.

 

Nro 18. Metsälakiuudistus käytännön metsätalouden kannalta

Uudistunut metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Raporttiin on koottu, millaisia vaikutuksia metsälain uudistamisella on ollut käytännön metsätalouteen. Arviot perustuvat asiantuntijahaastatteluihin ja tilastotietoihin.

 

 

Nro 15, Luontomatkailu, hyvinvointi ja METSO

Hankkeen päätavoitteena oli tarjota luontomatkailijalle virkistysmahdollisuuksia monimuotoisessa metsäluonnossa ja lähellä matkailupalveluja. Hankkeessa kehitettiin METSO hyvinvointipolun konsepti, jonka avulla voidaan lisätä maaseutumatkailun vetovoimaisuutta sekä tehdä tunnetuksi paikallista monimuotoista
luontoa ja mielenkiintoista historiaa.

Nro 14, Metsänhoidon suositusten vaikuttavuus ja kehittämistarpee 

Raporttiin on koottu, miten nykyiset metsänhoidon suositukset ovat näkyneet metsien käsittelyä koskevassa päätöksenteossa ja mitä suositusten käyttäjät odottavat jatkossa metsänhoitosuositusten kehittämiseltä. Uudistettu metsälaki tuli voimaan 1.1.2014 ja uusi metsänhoidon pääsuositus julkaistiin samaan aikaan.

 

Nro 11, Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä – vaihtoehtoja ja arvioita

Tapio Oy on selvittänyt vaihtoehtoja metsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi. Selvitys perustuu metsänomistajakyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin, työpajoihin ja kirjallisuuteen. Vaihtoehto yksityismetsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi on yhdistelmä erilaisista kannustimista, jotka painottuvat suoran tuen sijaan välillisiin keinoihin. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kannustejärjestelmän kehittämisestä ja linjauksista. Niiden pohjana on useita selvityksiä.

Nro 5, Resurssitehokas puunkorjuu

Tapio selvitti vuoden 2015 syksyllä metsäkoneyritysten käytäntöjä puunkorjuun kausivaihtelun hallinnassa ja työmäärien tasaamisessa kuukausitasolla sekä työkoneiden siirtokaluston käytön tehostamisessa. Selvityksessä on pohdittu mm. moniasiakkuuden, puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien sekä työlajien lisäämisen ja yrityksen laajentamisen merkitystä metsäkoneyrityksen resurssitehokkuuteen.

 

 

Metsätalouden kannattavuus ja metsänomistus

Nro 21. Kuolinpesästä sujuvaan metsänomistukseen

Raportti sisältää taustamateriaalia kuolinpesäomistuksesta ja metsää omistavan kuolinpesän purkamisesta. Työssä luotiin malli, jolla osakkaat voivat arvioida omaa rooliaan kuolinpesässä, kuolinpesänsä toimivuutta ja pesän purkamisen vaiheita. Lisäksi koottiin osakkaita puhuttelevia esimerkkitapauksia.

 

Nro 16, Kestävää kasvua metsistä – tasapainoisesti tulevaisuuteen

Raportissa on analysoitu yhteensä noin 200 tutkimusta, selvitystä ja tieteellistä julkaisua metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista sekä puuntuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja muihin kuin puuntuotannollisiin ekosysteemipalveluihin. Tarkasteluun on sisällytetty myös käynnissä olevien hankkeiden tuloksia.

 

Nro 13, Metsäntutkimus tehokkaammin käyttöön – Metsätiedepaja–konsepti ja sen toteutus aiheesta Metsänjalostuksen kannattavuus

Tapiossa on kehitetty uuden sukupolven tiedonprosessointikanavaa, metsätiedepajaa, jossa tavoitteena on saada tutkimustulokset aiempaa nopeammin ja tehokkaammin palvelemaan käytännön metsätaloutta. Keskeistä työssä on systemaattinen tutkimustiedon analysointi. Ensimmäisessä, pilottina toteutetussa metsätiedepajassa käsiteltiin metsänjalostuksen taloutta ja jalostushyötyjä.

 

Nro 12, Puutavaranmittauslainsäädännon evaluointiraportti 

Nykyinen puutavaranmittauslaki on ollut voimassa 1.7.2013 alkaen. Tapio on koonnut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kokonaiskuvaa puutavaranmittauksen lainsäädännön toimivuudesta sekä selvittänyt kehittämistarpeita käytännön toimijoiden näkökulmasta.

 

Nro 9, Metsäbiotalouden arvoketjut -loppuraportti

Tähän raporttiin on koottu yhtenäiseksi tietopaketiksi metsäbiotalouden tärkeyttä kuvaavat valtakunnalliset ja maakunnittaiset tunnusluvut. Tunnusluvut on laskettu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista. Niiden perusteella voidaan selkeästi osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen.

 

Nro 7, Puun tarjonta yksityismetsistä

Tässä katsauksessa on analysoitu läpi yli 50 tutkimusta, joissa käsitellään yksityismetsien puun tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. Metsänomistajista profiililtaan monitavoitteiset hakkaavat eniten, virkistyskäyttäjät ja epätietoiset vähiten. Metsänomistajakunnassa eläkeläisten ja naisten osuus lisääntyy. Keskimäärin omistajien tavoitteissa muut kuin taloushyödyt ovat tulossa yhä tärkeämmiksi. Muutosten myötä metsänomistajien tavoitteet muuttuvat, ja myös puukauppa muuttaa muotoaan.

 

Ekosysteemipalvelut, maisema ja kulttuuri 

Nro 27. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen.

Tässä raportissa kuvattu hanke Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen on järjestyksessään kolmas Metsäpolitiikkafoorumissa kehitetyllä konseptilla toteutettu työ. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen tarkastelee kahta ulottuvuutta:
•  Ekosysteemipalvelujen taloudellista merkitystä ja sosiaalista kestävyyttä
•  Metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittamista

Nro 25. Metsäkulttuurinen näkökulma Kansalliseen metsästrategiaan

Tässä julkaisussa esitellään poliittisia linjauksia ja lähtökohtia metsäkulttuurisen näkökulman huomioon
ottamiseksi. Niihin on hyvä perehtyä valtion, kuntien, metsäalan ja kulttuurialan organisaatioissa työskentelevien asiantuntijoiden, joiden tehtäviin kuuluu metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen tai kestävän metsätalouden tarkastelu joko metsien tai kulttuurin näkökulmasta.

Nro 23. Luontoavusteista terapiaa metsässä – metsän merkitys vihreän hoivan yrittäjyydelle

Tämä selvitys keskittyy erityisesti luontoavusteiseen terapiaan, jolla tarkoitetaan tässä terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saaneen, Valviran laillistaman terveydenhuollon ammattihenkilön tarjoamaa palvelua. Tietoa koottiin perehtymällä uusimpaan suomalaiseen tutkimukseen sekä haastattelemalla terveys- tai sosiaalialan toimijoita ja kuutta yrittäjää.

 

Nro 10, Merkityksellinen metsäkulttuuri

Vuonna 2015 julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallinen metsästrategia 2025 nosti yhdeksi päämääräkseen metsien aktiivisen, kestävän ja monipuolisen käytön. Kansallisen metsästrategian tavoitteita toteutetaan strategisina hankkeina. Yksi strategisista hankkeista on Talousmetsien luonnonhoito, jonka osana laaditaan metsäkulttuuriohjelma. Tämä selvitys on osa Tapio Oy:n etsäkulttuuriohjelmahanketta, joka toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona.

Kaavoitus

Nro 3, Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä maisematyölupaan

Maankäytön suunnittelulla sovitetaan yhteen alueiden eri käyttötarkoituksia. Tämä selvitys nostaa esiin ajankohtaisia yleiskaavoitukseen liittyviä metsätaloudellisia näkökulmia.

 

Biotalous

Nro 29. Biotalouden Contact Point

Biotalouden yritysten Contact Point projektin taustana oli tarve kehittää toimintamalli biotalouden yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseen. Erityisesti pienet yritykset tarvitsevat apua eri rahoituslähteiden löytämiseksi ja toimintansa kehittämiseksi. Tässä raportissa esitetään projektin tulokset sekä vuodelta 2017 että vuodelta 2018.

 

Nro 20. From Forest Research to Forestry Practice – Approaches in Leveraging Forest Research in Northern and Central European Countries

In these proceedings, presentations of the SNS-EFINORD Network international workshop “Tools for improving science-practice interaction in forestry”, in Warsaw on May 11, 2017 are gathered. Country reports on interaction between forest research and forest practice include Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Iceland, Norway, Poland and Sweden.

Nro 8, Biotalous maakunnissa

Tässä raportissa on analysoitu biotalouspolitiikan toimeenpanoa maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Selvitys on osa työ-ja elinkeinoministeriölle vuonna 2015 tehtyä laajempaa Biotalous maakunnissa -hanketta.Tämä selvitys antaa uutta informaatiota ja uusia näkökulmia biotalouden merkityksestä ja sen ohjauksesta maakuntatasolla.

Nro 6, Biomassaterminaalit -esiselvityshankkeen loppuraportti

Hankkeen tavoitteena olivat tilannekuvan luominen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa olevista biomassaterminaaleista, arvioida biomassaterminaalien suunnittelu- ja lupaprosessin sujuvuutta ja pyrkiä tunnistamaan mahdollisia pullonkauloja ja esteitä prosessin jouhevalle etenemiselle sekä selvitellä mahdollisuuksia luoda yhtenäinen suositus toimintatavaksi eri toimijoille biomassaterminaalin perustamisprosessiksi.

Nro 4, Kaskadikäyttö metsätalouden kestävyyden todentajana – esiselvitys 

Tähän julkaisuun on koottu ajankohtaisia kaskadikäytön määritelmiä ja tuotu esiin kaskadikäytön kytkentöjä biomassojen käytön kestävyyteen. Toivomme tämän auttavan kaskadikäytön periaatteen hahmottamisessa sekä mahdollisten vaikutusten arvioinnissa.
Lisäksi työssä on kokeiltu Euroopan metsäinstituutissa (EFI) kehitetyn ToSIA-laskentamallin käyttöä metsäbiotalouden tuotantoketjujen kestävyysvaikutusten vertailussa, minkä toivomme edistävän kyseisen laskentamallin hyödyntämistä ja jatkokehitystä.

Nro 2, Metsien rooli EU:n biotalouden kehityksessä

Tässä selvityksessä on tarkasteltu metsätalouden näkökulmasta ajankohtaisia biotalouteen liittyviä prosesseja, joita on käynnissä EU:n tasolla. Eri kehityslinjojen vaikutuksia on katsottu Suomen ja suomalaisen metsätalouden kannalta. Samalla on tuotu esille mahdollisia tulevaisuuden kipupisteitä mutta myös kansallisia vahvuuksia. Metsät ovat keskeinen osa suomalaista biotaloutta. Suomen oma biotalousstrategia korostaa metsien ja puun hyödyntämistä. Koska EU:ssa puun käytön merkitys ei ole kokonaisuudessaan yhtä suuri kuin Suomessa, EU:n strategiasta puuttuvat yksistään puuhun keskittyvät toimenpiteet.

Ilmastonmuutos

Nro 26. Ilmastoriskit yritysten arvoketjuissa. Tavoitteena ilmastokestävyyden vahvistuminen.

Muuttuva ilmasto edellyttää myös yrityksiltä riskienhallintaa ja uusien käytäntöjen hallitsemista. Ilmastoresilienssin eli ilmastokestävyyden vahvistaminen on tehokkainta varautumista ilmastonmuutoksen globaaleihin ja kotimaisiin vaikutuksiin. Muutoksiin varautuminen ja riskien ennakointi voivat tuoda yritykselle merkittäviä kustannussäästöjä sää- tai ilmastoriskien toteutuessa. Yritysten kannalta erityisen merkittävät ovat ne ilmastonmuutoksen vaikutusketjut, jotka liittyvät sen omiin arvoketjuihin. Käsillä oleva raportti tarjoaa yrityksille tietoa ja välineitä siihen, millä tavalla arvoketjuihin kohdistuvia ilmastoriskejä voidaan arvioida ja hallita.

Nro 24. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeet Suomessa. Kohti tutkimusohjelmaa. 

Työssä on kartoitettu asiantuntijoiden näkemyksiä Suomelle keskeisistä sopeutumistutkimuksen tieto- ja osaamistarpeista sekä sopeutumistutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta. Yhtenä keskeisenä tuloksena on, että sopeutumista tulisi tarkastella horisontaalisena, läpileikkaavana teemana monitieteisesti. Sopeutumistietoa tulisi myös tuottaa yhä käyttökelpoisempaan ja helposti saatavilla olevaan muotoon, jotta tieto tukisi paikallista päätöksentekoa ja sopeutumisen hallintaa.

Nro 17, Ilmastonmuutoksen sopeutumisen indikaattorit seurannan työkaluna

Raportissa on kuvattu ensimmäinen kattaus kansallisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattoreita. Seurannan tueksi kehitetyillä indikaattoreilla voidaan tuottaa tietoa sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta sekä viestiä yhteiskunnan eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä. Indikaattorit mittaavat sopeutumisen eri puolia. Erityisesti ilmastoriskien esille nostaminen ja niiden yhteistarkastelu ovat ratkaisevia tekijöitä yhteiskunnan riskienhallinnan parantamiseksi.

 

Muut julkaisut, oppaat ja työkalut

Kaikki julkaisut, oppaat ja työkalut on koottu uudelle sivulle: tapio.fi/metsatietoa/oppaat-ja-tyovalineet/

 

 

Kaavoituksen metsäapu

Kuolinpesästä sujuvaan metsänomistukseen

Metsätien kunnossapidon oppaat ja ohjeet, urakoinnin mallilomakkeet ja tehtäväkortit

Talousmetsien luonnonhoidon tehokkaat ratkaisut, Monimetsä-hankkeen selvitys

Opas energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöistä

Miten sovin metsäympäristön hyödyntämisestä? – Työkaluja sopimiseen, ideoita tekemiseen

Metsänomistajan kaavoitusapu

Skogsägarens planläggningshjälp

Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä. Neuvontamateriaali.

Listaa kaikki >>