Luonnonhoito herättää metsänomistajissa myönteisiä tunteita

Metsänomistajille toteutettiin Monimetsä-hankkeessa kysely, jossa selvitettiin, millaisia tunteita ja tavoitteita metsänomistajilla on metsiensä luonnonhoitoon. Kyselyyn vastasi noin 1 500 metsänomistajaa. Vastaajat suhtautuivat keskimäärin hyvin positiivisesti luonnonhoitoon.

Lehtipuut havupuumetsikössä ja lahopuu kiinnostavat

Innostusta herättivät etenkin lehtipuiden kasvattaminen havupuuvaltaisessa metsikössä sekä lahopuiden säästäminen. Myös suojatiheikköjen, säästöpuiden ja järeiden haapojen jättäminen saivat erittäin myönteisen vastaanoton. Nämä ovat kannustavia tuloksia, sillä laho- ja lehtipuusto ovat tärkeitä metsiemme monimuotoisuudelle. Lisäksi ne hyödyttävät metsiä ja metsänomistajia monilla muilla tavoilla. Ne esimerkiksi lisäävät metsämaan viljavuutta ja voivat hillitä metsätuhoriskiä.

Myönteisiä tuntemuksia metsänomistajissa lisäsi todennäköisesti se, että eri luonnonhoitotoimien kohdalla tuotiin esiin metsälle koituvia hyötyjä. Esimerkiksi näin: “Säästän metsässäni kuolleita lahoavia puita, koska ne ovat elinympäristö metsän tuhohyönteisiä syöville lajeille ja voivat siten auttaa metsätuhojen hillinnässä.” Onkin tärkeää kertoa metsänomistajille hyödyistä monipuolisesti.

Tarvitaan lisää tietoisuutta säästöpuiden ja järeiden maalahopuiden merkitsemisestä

Säästöpuut – eli tulevaisuuden lahopuut – ovat tuttu näky hakkuualoilla. Säästöpuuryhmä säilyy varmemmin kaikissa metsänhoidon vaiheissa, jos se merkitään kuitunauhoilla maastossa ja lisäksi sijainti tallennetaan paikkatietojärjestelmään. Myös järeiden maalahopuiden paikat voi merkitä metsässä nauhoilla niin, että ne on helppo havaita metsäkoneesta käsin myös lumisena aikana.

Kyselyn vastaajat suhtautuivat säästöpuiden ja erityisesti järeiden maalahopuiden omatoimiseen merkitsemiseen kaikista hämmentyneimmin tai välinpitämättömimmin. Kaikki eivät luonnollisestikaan voi itse tehdä merkitsemistä metsässään. Metsäammattilaiselta voi kysyä, olisiko hänen mahdollista kiepsauttaa nauhat tarvittaviin paikkoihin leimikon tai metsätöiden suunnittelun yhteydessä.

Monimuotoisuudelle tärkeät haavat ja pihlajat tuttuja

Lehtipuusekoituksen merkitys metsien terveydelle on noussut vahvasti esiin viime aikoina kirjanpainajatuhojen lisäännyttyä. Tämä saattaa osittain selittää lehtipuusekoituksen kasvattamisen positiivista vastaanottoa kyselyssä.

Hieman välinpitämättömämmin metsänomistajat suhtautuivat puulajimäärän lisäämiseen säästämällä taimikonhoidossa esimerkiksi haapoja ja pihlajia. Lähes kaikki vastaajat kertoivat metsistään löytyvän näitä monimuotoisuudelle arvokkaita puulajeja ja tunnistavansa ne hyvin, joten niiden säästämiselle esimerkiksi kuusitaimikoissa on hyvät lähtökohdat.

Monimetsä-hankkeessa laaditaan parhaillaan neuvontamateriaalia, jossa lehti- ja lahopuiden hyödyllisyyttä ja niiden lisäämiskeinoja tuodaan kattavasti esille. Tästä lisää myöhemmin syksyllä!

Tapion ja Suomen Metsäkeskuksen verkkokysely lähetettiin kesäkuussa 2023 metsänomistajille, jotka olivat vuonna 2022 jättäneet metsänkäyttöilmoituksen tai tehneet taimikonhoidon Kemera-toteutusilmoituksen ja joiden metsätila oli vähintään kymmenen hehtaaria. Iältään he olivat 18–70-vuotiaita. Vastausprosentti oli 11, joten vastauksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia. Kyselyn tuloksia hyödynnetään luonnonhoidon neuvonnan ja viestinnän kehittämisessä. Kysely toteutettiin osana Monimetsän jatko 2023 –hanketta. Voit tutustua kyselyn tuloksiin yhteenvedosta Metsänomistajakysely talousmetsien luonnonhoidosta (pdf).

Kirjoittaja Pia Lehmusvuori on metsätalousinsinööriopiskelija ja MMM, joka harjoittelussaan Tapiossa perehtyy metsien luonnonhoitoon.