Parempaa kansanterveyttä metsäympäristöjen avulla

Tutkimustieto metsien ja viherympäristöjen myönteisistä vaikutuksista henkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä hyvinvointiin on lisääntynyt. Tieto kannustaa kehittämään tapoja, joilla lisätään kansalaisten motivaatiota ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön metsien myönteiset vaikutukset hyvinvointiin osana arkea.

Metsäympäristöjen terveyshyötyjen saatavuutta halutaan lisätä ihmisten arjessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tapio, Lääkäriseura Duodecim, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat aloittaneet kehitystyön, joka avaa uusia mahdollisuuksia kuntien, palveluntarjoajien ja metsänomistajien yhteistyöhön.

– Kansanterveyttä uhkaavat krooniset tarttumattomat taudit, kuten diabetes, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveysongelmat. Me suomalaiset koemme metsän rauhoittavana ja rentouttavana ympäristönä, joka myös motivoi monia liikkumaan. Voi olettaa, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpidossa metsä voisi olla nykyistä merkittävämmässä roolissa, kertoo dosentti Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimista.

– Olemme tehneet luonnon terveyshyötyjen tutkimusta Suomessa noin 15 vuotta, kertoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Hän toivoo, että jo saatua tutkimusnäyttöä hyödynnettäisiin yhä monipuolisemmin laaja-alaisen yhteistyön kautta.

Huolena etääntyminen luonnosta yhteiskunnan muuttuessa

– Terveyshyötyjen ammentaminen metsistä voi olla yksi kustannustehokas ratkaisu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen strategioissa. Uusia käyttäjäystävällisiä sovelluksia ja ohjeistuksia on tarve kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön, valottaa projektipäällikkö Airi Matila Tapiosta.

Kaupungistuminen, kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja muut muutokset yhteiskunnassa lisäävät riskiä siihen, että kansalaiset viettävät arjessaan liian vähän aikaa ulkona ja luonnossa. Tällöin he menettävät ne hyödyt, joita saisivat terveyttä edistävissä ja ylläpitävissä metsäympäristöissä.

Kehitystyölle antaa suuntaa osaltaan sosiaali- ja terveysalan uudistus. Sote-uudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen sijaan kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös jatkossa.

Tapio Oy:n osalta kehitystyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja

Päätoimittaja Jorma Komulainen, Lääkäriseura Duodecim, puh. 050 591 2526, etunimi.sukunimi@duodecim.fi

Projektipäällikkö Airi Matila, Tapio Oy, puh. 040 7792 258, etunimi.sukunimi@tapio.fi

Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus, puh. 050 3914553 etunimi.sukunimi@luke.fi