Pieni kustannus – suuri hyöty. Jalostettu siemen lisää männikön keskituotosta jopa 25 %

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä ja ensimmäisen sekä puolentoista polven siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita männiköitä. Tulokset laskettiin lämpösummalla 1200 dd., joka vastaa tällä hetkellä Keski-Suomen pohjoisosan ilmastoa. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä tuottavat luonnonmetsistä valittujen pluspuiden vartteet ja puolentoista polven siemenviljelyssiementä eli niin sanottua valiosiementä näiden pluspuiden parhaimmisto. Kokeista mitatut kasvuerot syötettiin Motti-metsänkasvatusohjelmaan, jonka avulla puustoja kasvatettiin kiertoajan loppuun asti.

”Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskituotokseen saatiin 12–13 prosentin lisäys, valiosiemenellä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia”, kertoo tutkimusta vetänyt Luken erikoistutkija Matti Haapanen. Keskituotos tarkoittaa puumäärää, jonka hehtaarin suuruinen metsikkö kiertoajan kuluessa keskimäärin vuosittain tuottaa.

Alueesta, kasvupaikasta ja uudistamismenetelmästä riippuen jalostuksen aiheuttama lisäkasvu on 1 – 2 m3 vuodessa. Tämä tarkoittaa kiertoaikana, 2 %:n korkokantaa käytettäessä, noin 1 000 – 1 800 euron lisähyötyä hehtaaria kohden. Käytettäessä 3%:n laskentakorkoa lisähyöty on noin 500 – 1 100 euroa/ha. Jalostetun siemenen lisäkustannus on metsäkylvössä tyypillisesti 50 – 100 euroa hehtaaria kohden. Taimien hinnassa eroa ei ole.

Käytännössä kaikki Oulunjärven eteläpuolelle tuotetut männyn taimet ovat jalostettua alkuperää ja suuri osa myös Oulujärven pohjoispuolella. Mitä pohjoisemmaksi mennään niin suuremmaksi rajoitteeksi tulee jalostettujen männyn siementen puute.

Keskituotoksen paranemisen syynä on – paremman kasvun lisäksi – kiertoajan lyheneminen. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet.

Jalostetut männiköt olivat tutkimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Jalostettujen mäntyjen oksat olivat kahdeksan prosenttia hennommat kuin vastaavan kokoisten metsikkösiemenestä kasvaneiden mäntyjen. Tukkipuun laadun paranemista ei ole otettu huomioon taloudellisissa arvioissa. Laadun vaikutus metsätalouden kannattavuuteen voi olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin paremman keskituotoksen merkitys.

”Tutkimustulokset kannustavat ilman muuta käyttämään metsänuudistamisessa jalostettua viljelyaineistoa. Metsänomistaja saa siten hyvin edullisesti ja helposti paljon hyötyä”, Haapanen sanoo.

Lähde:
Realised and projected gains in growth, quality and simulated yield of genetically improved Scots pine in southern Finland. Luonnonvarakeskus, 2016. Matti Haapanen, Jari Hynynen, Seppo Ruotsalainen, Jouni Siipilehto, Marja-Leena Kilpeläinen

Lisätietoja

Metsäpäällikkö Hannu Niemelä
hannu.niemela@tapio.fi
+358 40 585 0005