Suometsien hoidossa korostuvat ilmastovaikutukset ja vesiensuojelu

Suometsien hoito poikkeaa merkittävästi kivennäismaiden metsien hoidosta. Turvemailla puuston käsittelyn ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä puunkorjuuratkaisut edellyttävät ylimääräistä huomiota. Suometsien kasvatus jatkuvapeitteisenä on tutkimusten valossa lupaava menettely vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä ja vähentää vesistökuormitusta. Tapio valmistelee suometsien käsittelystä neuvontamateriaalia, joka julkaistaan vuoden 2018 loppupuolella.

Ojitettuja suometsiä on Suomessa noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Ojitukset ovat lisänneet puuston kasvua ja ojitetuissa suometsissä on nykyisin noin neljännes Suomen metsien puustosta. Kasvava puusto ja maaperään kertyvä karike sitovat hiiltä. Toisaalta hiiltä myös vapautuu maaperästä turvekerroksen hajotessa. Päästöjen määrään vaikuttaa mm. pohjaveden pinnan syvyys ja ojien kunto.

Kasvattamalla suometsiä peitteisinä ja välttämällä liian voimakkaita toimenpiteitä on mahdollista vähentää turvemaiden haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Käsittelytapoja voidaan monipuolistaa soveltamalla valmiin alikasvosten hyödyntämistä ja luontaista uudistamista. Jatkuvan kasvatuksen käsittelyvaihtoehdot tarjoavat ratkaisuja erityisesti ympäristönäkökulmaa painottaville metsänomistajalle.

Luonnonvarakeskus on julkaissut tietokortin Suometsien ilmastoviisas metsänhoito, jossa on kerrottu turvemaiden käsittelyvaihtoehdoista. Suometsien hoidosta voi myös lukea Tapion kokoamasta Metsänhoidon suositusten työoppaasta. Metsänhoidon suosituksissa on esitetty myös jatkuvan kasvatuksen käsittelytapoja.

Suometsien monipuolinen käsittely edellyttää laajaa osaamista

Turvemaita on järkevää käsitellä monipuolisesti ja soveltaa käsittelytapoja suometsien ominaispiirteiden ja sijainnin mukaan. Tämä tarkoittaa, että kullekin kohteelle valitaan sille parhaiten soveltuva käsittely, jossa on huomioitu metsänomistajan tavoitteet, metsän mahdollisuudet ja ympäristön eri riskitekijät.

Jatkuva kasvatus on perusteltu vaihtoehto varsinkin vähätuottoisilla turvemailla, joilla investointi metsänviljelyyn ei ole kannattavaa. Jatkuvan kasvatuksen rinnalla voidaan tehdä harvennuksia ja luontaisen uudistamisen hakkuita. Jäävän puuston kunnon ja valuma-alueen perusteella arvioidaan, säilyykö metsäalueen vesitalous puuston kasvulle sopivana vai tarvitaanko ojien kunnostamista.

Suometsissä edellytykset luontaiselle uudistumiselle ovat yleensä paremmat kuin kivennäismailla. Esimerkiksi mustikka- ja puolukkaturvekankaille kehittyy puuston tiheydestä riippuen luontaisesti kuusialikasvosta, josta on mahdollista saada uusi puusukupolvi ylispuustoa taitavasti harventaen. Varttuneen, puustoltaan tiheän suometsän luontaista taimettumista voidaan edistää väljennyshakkuilla.

Puuntuotannon maksimoinnin kannalta voi olla perusteltua uudistaa suometsä viljelemällä. Varsinkin Etelä-Suomen viljavilla turvemailla se on yleensä kannattavaa. Avohakkuun seurauksena turvemaan pohjaveden pinta nousee, mikä tavallisesti edellyttää ojien kunnostamista puuston kasvuolosuhteiden turvaamiseksi. Hakkuusta, maanpinnan käsittelystä ja ojien kunnostuksesta aiheutuvia vesistöhaittoja voidaan lieventää kohteelle soveltuvilla vesiensuojelumenetelmillä sekä välttämällä tarpeetonta maanpinnan rikkomista. Tämä edellyttää hyvää osaamista.

Koulutus turvemaiden käsittelyvaihtoehdoista 25.9. Parkanossa

Suomen metsäkeskus järjestää Monimetsä – Turvemaametsien hoitovaihtoehdot -koulutuspäivän Parkanossa tiistaina 25.9.2018. Asiantuntijana on erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta ja tilaisuudessa käsitellään ojitettujen turvemaiden ravinne- ja vesitalouden piirteitä, metsän uudistamista ja kasvatusvaihtoehtoja sekä kunnostusojituskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen tästä.

Turvemaiden käsittelyvaihtoehdoista on ensi vuonna valmisteilla metsäammattilaisille suunnattu koulutuskierros, jonka järjestävät  Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja Tapio yhdessä. Koulutusta valmistellaan Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -hankkeessa, jota Tapio toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Ari Nieminen, puh. 040 718 2595, ari.nieminen(at)tapio.fi