Etusivu » Tapio » Tapion tarina

Tapion tarina

1907

Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustetaan 3.12.1907, kun Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyvät

1909

Tapion ja maanviljelysseurojen ensimmäinen yhteinen taimitarha

1910

Föreningen för Skogskultur perustetaan 15.12.1910 edistämään käytännön metsänhoitotyötä Suomen ruotsinkielisillä alueilla

Tapion taskukirja julkaistaan ensimmäisen kerran

1912

Tapio tekee kahden kunnan alueella Suomen ensimmäisen metsäinventoinnin

1917

Suomi itsenäistyy

Läänin metsälautakunnille annetaan tehtäväksi metsälain valvonta

Metsäntutkimuslaitos perustetaan

1918

Torpparilain ja sitä seuraavien lakien myötä Suomeen syntyy 90 000 uutta maanomistajaa kahdessa vuosikymmenessä

1922

Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi alkaa

Ruotsinkieliset maanviljelysseurat siirtyvät Tapiosta Föreningen för Skogskultur:iin1928

Keskusmetsäseura Tapio tulee suomenkielisten ja Centralskogssällskapet för Skogskultur ruotsinkielisten metsänhoitolautakuntien keskuselimeksi

Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki vahvistetaan

Metsänhoitolautakunnat vastaavat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä

Metsänparannuslain myötä valtion varoja myönnetään soiden kuivatukseen ja muiden vähätuottoisten metsäalojen parantamiseen

1930

Tapiossa perustetaan metsänparannusosasto, metsänparannuspiirejä ensialkuun kuusi

Skogsbruket-lehti perustetaan

Metsänhoitoyhdistykset alkavat saada valtion tukea ja niiden merkitys kasvaa

1932

Tapio-lehden (1906–1931) seuraajaksi Metsälehti

1939

Talvisota ja sen jälkeen pika-asutuslaki (1940), pula-aika, säännöstely, alueluovutukset, maanhankintalaki (1945) ja jälleenrakentaminen heijastuvat pitkään yksityismetsätalouden toimintaan

1942

Maataloustuottajain keskusliiton metsävaltuuskunta perustetaan metsänhoitoyhdistysten keskuselimeksi ja yksityismetsänomistajien edunvalvojaksi

1948

Harsintajulkilausumassa tuomitaan jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä

1949

Metsänparannuslakiin sisällytetään metsäteiden rakentaminen

1950

Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä, tapahtumassa puoli miljoona osanottajaa

Metsänhoitoyhdistyslain myötä jokaiseen kuntaan tulee metsänhoitoyhdistys ja metsänhoitomaksut otetaan käytäntöön

1957

Siemen-Tapio perustetaan eduskunnan tekemällä päätöksellä

1963

Laki metsänviljelyn edistämisestä

Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä

1964

MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle

1967

Yksityismetsälakia uudistetaan

1968

Keskusmetsäseurat metsänparannuspiireineen Keskusmetsälautakunniksi

Uusi metsänparannuslaki

Metsänhoitolautakunnat muuttuvat piirimetsälautakunniksi

1978

Kansallispuisto-ohjelma ja sitä seuraavat suojeluohjelmat, mietinnöt ja lait nostavat ympäristöasiat entistä tärkeämmälle sijalle metsätaloudessa

1980

Tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittiin ensimmäistä kertaa yli 500 000 ha vuodessa

1982

Kustannusosakeyhtiö Metsälehti perustetaan

1985

Metsä 2000 -ohjelmalla tehostetaan teollisuuden raakapuun saantia

1987

Piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyvät metsälautakunniksi

1989

Taimi-Tapio Oy perustetaan

1991

Keskusmetsälautakunnat muuttuvat metsäkeskuksiksi

1992

Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan

1993

Metsäverolainsäädännön uudistuksessa aletaan siirtyä puun myyntitulojen verotukseen

1994

Tapiossa laaditaan ”Luonnonläheinen metsänhoito” -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito

1995

Suomi liittyy EU:hun

1996

Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät kaksikieliseksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka sen jälkeen toimii asiantuntija- ja kehittämisorganisaationa eikä Tapiolla ole julkiseen valtaan liittyviä tehtäviä

Metsäkeskukset siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ja vastaavat alueellaan metsälakien valvonnasta ja metsätalouden edistämisestä, metsänomistajien palveluista ja alueellisista metsäohjelmista

Helsingin metsälautakunta ja Pohjanmaan metsälautakunta yhdistyvät muodostaen ruotsinkieliset alueet kattavan Rannikon metsäkeskuksen

1997

Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä

1998

Kansallinen metsäohjelma 2010 valmistuu tavoitteena turvata metsissä talouden rinnalla monimuotoisuus ja virkistysmahdollisuudet

Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan, metsänhoitoyhdistysten yhdistyminen jatkuu

1999

FFCS-sertifiointi käynnistyy Suomessa

2006

Tapion päätehtävänä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi

Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten teema on ”Monta tietä hyvään metsään”. Suositukset tarjoavat metsänomistajille uusia vaihtoehtoja metsätalouden erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi

2007

Itsenäinen Suomi 90 vuotta

Tapio 100 vuotta

2012

Laki Suomen metsäkeskuksesta  astui voimaan 1.1.2012. Alueelliset metsäkeskukset yhdistyivät Suomen metsäkeskukseksi ja Tapion metsäkeskusten kehittämistehtävät siirtyivät uuteen metsäkeskukseen.

2014

Uudistunut metsälaki ja Tapion Metsänhoidon suositukset tulivat voimaan. Suositusten teemana on ”Tavoitteidesi mukainen metsä”. Eri-ikäisrakenteisen metsän hoito tuli metsänhoidon suosituksiin. Lisätietoa: www.metsanhoitosuositukset.fi

2015

2.1.2015 Tapiosta muodostettiin valtion kokonaan omistama ja sille metsä- ja biotalouden asiantuntijapalveluja tarjoava osakeyhtiö Tapio Oy. Samalla perustettiin muita tahoja palveleva tytäryhtiö Tapio Silva Oy.