Hakkuut lisääntyneet – ympäristöhaittojen torjumiseen ja toiminnan seurantaan panostetaan

Metsäteollisuuden tuotteiden lisääntyvän kysynnän seurauksena Suomen metsien hakkuumäärä on kasvussa. Metsien puumäärä on kasvanut, joten puuntuotannon kestävyyden kannalta hakkuiden lisääminen on mahdollista. Hakkuiden sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä pyritään huolehtimaan metsän- ja luonnonhoidon keinoilla. Keinojen käyttöä on seurattu samalla menetelmällä jo 20 vuoden ajan ja nyt luonnonhoidon tasoa halutaan nostaa. Myös seurantamenetelmän kehittäminen on tarpeen, jotta yhteiskunta ja metsäorganisaatiot saavat nykyistä tarkempaa tietoa kestävyyttä tukevien ratkaisujen toteutumisesta hakkuissa.

Uudessa Luontolaatu-hankkeessa kehitetään tulevalle vuosikymmenelle järjestelmää, jolla metsäala voi entistä läpinäkyvämmin todentaa hakkuiden ja metsänhoidon vaikuttavuutta ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Metsien käsittely vaikuttaa puuntuotannon rinnalla maisemaan, virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan. Kielteisiä vaikutuksia torjutaan kaikille hakkuu- ja metsänhoitotyömaille soveltuvilla luonnonhoidon keinoilla. Yleisimpiä käytössä olevia keinoja ovat esimerkiksi elävien säästöpuiden jättäminen, kuolleiden puiden säästäminen sekä erilaiset suojavyöhykkeet. Keinojen käyttö on metsänomistajille pääosin vapaaehtoista, mutta metsäsertifioinnin ansiosta varsin kattavaa.

”Kuinka hyvin metsätalous toteuttaa jatkuvan parantamisen periaatetta ympäristöasioiden osalta? Tarvitaan entistäkin kattavampi, nykyaikainen seurantajärjestelmä tuottamaan tietoa kehityksen suunnasta”, sanoo juuri käynnistyneen Luontolaatu-hankkeen projektipäällikkö Lauri Saaristo Tapio Oy:stä.

Suomen metsäkeskus seuraa luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partasen mukaan tiedolla on käyttöä esimerkiksi Alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden ja metsäsertifioinnin vaatimusten toteutumista arvioitaessa.

”Nykyisillä menetelmillä tiedon keruu vaatii paljon henkilötyötä. Jos tiedonkeruuta halutaan lisätä ja tehostaa, siihen pitää löytyä uusia menetelmiä”, toteaa Partanen.

Muun muassa tiedonkeruun tehostamisen mahdollisuuksia on tarkoitus selvittää Luontolaatu-hankkeen työnä. Hankkeessa työskentelevä Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen ottaa esimerkiksi kaukokartoitusaineistojen analysoinnin mahdollisuudet ja valtakunnan metsien inventointikoealojen hyödyntämisen.

Tiedonkeruumenetelmien lisäksi hankkeessa selvitetään, millaista tietoa seurannasta halutaan jatkossa saada. Nykyisen arviointimenetelmän kerryttämistä aikasarjoista halutaan tietää, kuinka hyvin menetelmä todella kuvaa talousmetsien luonnonhoidon tason kehittymistä. Analyysin ja hankkeen tekemiseen osallistuu myös vanhempi tutkija Pekka Punttila Suomen ympäristökeskuksesta.

”Pyrimme saamaan aikaiseksi perustellun ehdotuksen luonnonhoidon laadunseurannan järjestämisestä 2020-luvulla ja siitä eteenpäin”, Punttila kiteyttää hankkeen päämäärän.

Luontolaatu-hankkeen tilaajana ja rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö.

 

Yksityisten talousmetsien luonnonhoidon laadun kehittyminen vuosina 1997-2016 kokonaisarvioista tehdyn aikasarjan perusteella.

Lisätietoa

Luontolaatuhanke – talousmetsien luonnonhoidon laadunseurannan kehittäminen

Monimetsä-hanke, talousmetsien luonnonhoito

Lauri Saaristo, projektipäällikkö, Tapio Oy, lauri.saaristo(at)tapio.fi, puh. 040 573 9168