Ilmastonmuutokseen sopeudutaan metsiä hoitamalla – Metsänhoidon suositukset 2019

Metsänhoidolla parannetaan metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Lisääntyvä metsätuhojen riski on keskeisin ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka metsien kasvulle. Päivitetyt Metsänhoidon suositukset tarjoavat tähän ratkaisuja. Aktiivinen puuston kasvua ja terveyttä edistävä metsänhoito ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat tärkeitä tekijöitä, kun halutaan vahvistaa metsien kykyä tuhoja vastaan.

Päivitetyissä Metsänhoidon suosituksissa nostetaan esille ilmastonmuutoksen tuomat haasteet viimeisimpien ilmastoskenaario-ennusteiden pohjalta. Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja puuston kasvuolosuhteet, esimerkiksi lämpöolosuhteet, muuttuvat puuston hiilensidonnalle ja kasvulle otollisemmiksi. Samalla kuitenkin myös erilaiset haitat ja riskit kasvavat.

”Ilmaston lämpeneminen edistää lähes kaikkien nykyisten tuhoeläinten ja kasvitautien leviämistä. Vaarana on, että maahamme leviää myös uusia tuholaisia. Routajaksojen lyhenemisestä johtuvat myrskytuhot kasvattavat edelleen hyönteistuhojen riskiä. Pahimmillaan puustojen laajat tuhot voivat muuttaa metsät hiilensitojasta päästölähteeksi, kuten Kanadassa on tapahtunut. Näiden vuoksi on erittäin tärkeää, että muutoksiin varaudutaan hyvissä ajoin”, sanoo liiketoimintajohtaja Olli Äijälä Tapiosta.

Ilmaston lämpenemisen edetessä routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi yhä useammin jäädä talvella roudattomaksi. Tämä heikentää puuston myrskynkestävyyttä, kun sula maanpinta ei tue puiden juuria. Myös maaston kantavuus jää roudan puuttuessa monissa paikoissa huonoksi, jolloin puunkorjuu vaikeutuu.

Suunnittelun merkitys korostuu metsänkäytössä

Metsän riskikohteet on tärkeää tunnistaa osana metsien pitkän aikavälin suunnittelua. Paikkatietoa hyödyntämällä on mahdollista huomioida esimerkiksi kasvupaikat, jotka ovat alttiita maan kuivumiselle tai tuuli- ja lumituhoille. Arvioitavissa on myös alueen kelpoisuus puunkorjuuseen eri oloissa.

Tilatasolla on syytä välttää yksipuolista puustorakennetta käyttämällä metsiköissä monipuolisesti eri metsänkasvatuksen menetelmiä ja puulajeja. Tuhonkestävyyttä edistää sekapuustoisuuden ja lehtipuusekoituksen suosiminen. Luontainen taimiaines on arvokasta sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen parantaa koko metsäekosysteemin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lisäksi tarpeetonta ojien kunnostamista turvemailla on syytä välttää. Pohjavedenpinnan tason säätelyssä voidaan monissa tapauksissa hyödyntää puustoisuutta.

Huomiota erityisesti kuusen kasvatukseen – vuonna 2050 eletään erilaisessa maailmassa

Metsien kasvukyvystä huolehtiminen oikea-aikaisella metsänhoidolla on hyvä keino pienentää ilmastonmuutoksen riskejä omassa metsätaloudessa. Hyvänä lähtökohtana on kasvatettavien puulajien valinta kasvupaikan ja maalajin mukaan. Erityisesti pitää välttää kuusen kasvatusta sille liian karuilla kasvupaikoilla, koska kuusikot voivat kärsiä lisääntyvistä kuivuuskausista. Elinvoimaisuudeltaan heikentynyt puusto on altista hyönteistuhoille.

”Vuonna 2050 metsän kasvuolosuhteet ovat erilaiset kuin nyt, esimerkiksi keskilämpötila on nykyistä korkeampi. Aiempaa pitempiin kuivuuskausiin pitää varautua puulajia valittaessa. Kuivalle paikalle istutettu kuusikko voidaan joutua hakkaamaan ennenaikaisesti hyönteistuhojen vuoksi”, kertoo Olli Äijälä.

Puunkorjuussa on entistäkin tärkeämpää välttää korjuuvaurioita sekä maaston että puuston osalta. Juurikääpä, joka on Suomessa taloudellisesti merkittävin tuhonaiheuttaja, hyötyy monin tavoin ilmaston lämpenemisestä. Kun korjuuta tehdään pakkaskauden ulkopuolella havumetsissä, on juurikäävän torjunnassa syytä noudattaa Metsänhoidon suosituksia. Suositukset ovat lakivaatimuksia tiukemmat. Lisäksi huonokuntoiset, varttuneet puustot on syytä uudistaa välittömästi.

Puuston elinvoimaisuutta voidaan tukea terveyslannoituksin. Puunkorjuun sujumista vaihtelevissa sääoloissa varmistetaan huolehtimalla metsäteiden kantavuudesta kunnossapidon ja perusparannusten avulla.

Lisätietoa

Olli Äijälä, Metsänhoidon suositusten ohjausryhmän puheenjohtaja, liiketoimintajohtaja, Tapio Oy, 040 582 9676, olli.aijala@tapio.fi

Kalle Vanhatalo, johtaja, palvelualueen päällikkö, Tapio Oy, 040 192 1874, kalle.vanhatalo@tapio.fi

Arto Koistinen, puuntuotannon asiantuntija, Tapio Oy, 040 779 3186, arto.koistinen@tapio.fi

Julkaisu: Metsänhoitosuositukset.fi

Koulutusmateriaali, Arto Koistinen, Tapio Oy:  Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – mitä vaatii metsätalouden toimilta?

MMM:n ja Tapion tiedote: Metsänhoidon suositukset 2019  päivitetty jatkuvan kasvatuksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta

Tapion tiedote: Jatkuva kasvatus tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon – Metsänhoidon suositukset 2019

 

Metsänhoidon suositukset 2019 – nyt uutta

Metsänhoidon suositukset kokoaa parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle perusteita metsänhoidon ja -käytön valintoihin. Alan ammattilaiset hyödyntävät käytännön toimenpidesuosituksia, joilla metsänomistajan tavoitteet toteutetaan menestyksekkäästi. Suositukset ovat riippumattomia ja perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen. Ne on laadittu Tapiossa laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset on osa Kansallisen metsästrategian toteutusta. www.metsanhoitosuositukset.fi