Ilmastonmuutos lisää metsänhoidon merkitystä

Hyvällä metsänhoidolla parannetaan jo nyt metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Päivitetyissä Metsänhoidon suosituksissa on tuotu esille ilmastonmuutoksen tuomat haasteet viimeisimpien ilmastoskenaarioiden pohjalta. Erilaiset metsätuhot ovat keskeisin metsätalouden haavoittuvuus, jonka hallintaan suositukset tarjoavat keinoja. Kun huolehditaan metsien monipuolisesta puu- ja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä, lisätään metsien kykyä vastustaa lisääntyviä tuhoriskejä myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja puuston kasvuolosuhteet, esimerkiksi lämpöolosuhteet, muuttuvat puuston hiilensidonnalle ja kasvulle otollisemmiksi. Samalla kuitenkin myös erilaiset haitat ja riskit kasvavat.

Ilmaston lämpeneminen edistää monien tuhoeläinten ja kasvitautien leviämistä. Sään ääri-ilmiöt ovat yleistymässä. Esimerkiksi pitkäaikainen kuivuus lisää metsäpalojen riskiä.  Ilmaston lämpenemisen edetessä routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi yhä useammin jäädä talvella roudattomaksi. Tämä heikentää puuston myrskynkestävyyttä, kun sula maanpinta ei tue puiden juuria. Myös maaston kantavuus jää roudan puuttuessa monissa paikoissa huonoksi, jolloin puunkorjuu vaikeutuu.

Ilmastonmuutos huomioon jo metsäsuunnittelussa

Metsän riskikohteet on tärkeää tunnistaa jo metsäsuunnittelussa. Hyödyntämällä paikkatietoa on mahdollista huomioida esimerkiksi kasvupaikat, jotka ovat alttiita maan kuivumiselle tai tuuli- ja lumituhoille. Arvioitavissa on myös alueen kelpoisuus puunkorjuuseen eri oloissa.

Tilatasolla on syytä välttää yksipuolista puustorakennetta käyttämällä metsiköissä monipuolisesti eri metsänkasvatuksen menetelmiä ja puulajeja. Tuhonkestävyyttä edistää sekapuustoisuuden ja lehtipuusekoituksen suosiminen. Luontainen taimiaines on arvokasta sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen parantaa koko metsäekosysteemin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lisäksi tarpeetonta ojien kunnostamista turvemailla on syytä välttää. Pohjavedenpinnan tason säätelyssä voidaan monissa tapauksissa hyödyntää puustoisuutta.

Ilmastoriskien pienentäminen melko helppoa

Normaali metsien hoidosta huolehtiminen on hyvä keino pienentää ilmastonmuutoksen riskejä omassa metsätaloudessa. Hyvänä lähtökohtana on kasvatettavien puulajien valinta kasvupaikan ja maalajin mukaan.  Erityisesti pitää välttää kuusen kasvatusta sille liian karuilla kasvupaikoilla.

Puunkorjuussa on entistäkin tärkeämpää välttää korjuuvaurioita, sekä maaston- että puuston osalta.  Juurikääpä, joka on Suomessa taloudellisesti merkittävin tuhonaiheuttaja, hyötyy monin tavoin ilmaston lämpenemisestä. Kun korjuuta tehdään pakkaskauden ulkopuolella, on juurikäävän torjunta tehtävä lakivaatimusten ja Metsänhoidon suositusten mukaisesti. Huonokuntoiset, varttuneet puustot on syytä uudistaa välittömästi.

Puuston elinvoimaisuutta voidaan tukea terveyslannoituksin. Puunkorjuun sujumista vaihtelevissa sääoloissa varmistetaan huolehtimalla metsäteiden kantavuudesta kunnossapidon ja perusparannusten avulla.

Päivitetyt suositukset metsänhoidon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen julkaistaan kevään 2019 aikana. Suositusten teossa on ollut mukana tutkijoita Itä-Suomen ja Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Ilmatieteen laitoksesta. Työn on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja

Tapio Oy, projektipäällikkö Arto Koistinen, puh. 040 779 3186, arto.koistinen(at)tapio.fi

www.metsanhoitosuositukset.fi

Julkaistu 20.12.2018