Jatkuva kasvatus tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon metsänomistajalle – Metsänhoidon suositukset 2019

Metsiä voidaan hyödyntää kestävästi monenlaisista lähtökohdista ja erilaisia tavoitteita painottaen. Jatkuva kasvatus tarjoaa vaihtoehtoja harvennuksiin ja uudistushakkuuseen perustuvan kasvatuksen rinnalla. Eri vaihtoehdot ovat hyödyllisiä, kun metsänomistaja päättää puuntuotannon, monimuotoisuuden turvaamisen ja metsän muiden käyttömuotojen painotuksista ja yhteensovittamisesta.

Metsänomistaja voi valita ja painottaa erilaisia tavoitteita eri puolilla metsätilaa. Tavoitteiden mukaiseen metsätalouteen vaihtoehtoja tuo jatkuva kasvatus, jota koskevat Metsänhoidon suositukset on päivitetty.

”Metsänkasvatusmenetelmien paremmuudesta on keskusteltu paljon. Olennaista on, että valinnat vastaavat metsänomistajan omia tavoitteita ja ovat realistisia metsän tarjoamien mahdollisuuksien kannalta. Suosittelen kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta kohteilla, jotka siihen parhaiten soveltuvat, kuten sopivilla turvemailla”, sanoo liiketoimintajohtaja Olli Äijälä Tapiosta.

Kuusikoissa ja karuimmissa männiköissä jatkuva kasvatus perustuu pääosin poimintahakkuuseen, jota etenkin kuusikoissa täydennetään pienaukoilla. Kuusikossa pienaukot parantavat lehtipuiden ja männyn kasvu- ja uudistumismahdollisuuksia. Varsinainen pienaukkohakkuu on sopiva hakkuumenetelmä lähinnä vain korpikuusikoihin.

Valtaosalle männyn kasvupaikoista soveltuu jatkuvan kasvatuksen menetelmäksi ylispuukasvatus, johon tähdätään tekemällä siemenpuuhakkuu. Siinä jätetään isoja mäntyjä enemmän kuin tavanomaisessa siemenpuuhakkuussa. Siemenpuita ei myöskään poisteta kerralla, vaan niitä harvennetaan seuraavissa hakkuissa, jolloin luodaan tilaa alle syntyneelle uudelle puustolle.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii toimia

Varjossa ja puolivarjossa viihtyville lajeille jää yleensä aina sopivia kasvupaikkoja jatkuvassa kasvatuksessa. Menetelmä ei kuitenkaan sinänsä turvaa luonnon monimuotoisuutta kohteella. Jatkuvan kasvatuksen kohteilla on syytä tehdä samoja luonnonhoidon toimenpiteitä kuin muitakin kasvutapoja käytettäessä, esimerkiksi pysyvien säästöpuiden jättäminen ja arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen. Monipuolinen puulajisekoitus lisää kasvi- ja eläinlajiston monimuotoisuutta.

Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä. Kuusettumista on syytä välttää erityisesti kuivumiselle alttiilla paikoilla, jotka soveltuvat paremmin männyn kasvatukseen. Monimuotoiset, hoidetut puustot ovat tuhonkestävyydeltään parhaita.

Hyödyt ja riskit arvioitava kohdekohtaisesti

Turvemaat ovat monesti otollisimpia kohteita jatkuvaan kasvatukseen. Lisäksi jatkuvalla kasvatuksella voidaan usein välttää ojien kunnostustarve. Säilyvä puusto vähentää haihdunnallaan pohjavedenpinnan nousua. Kunnostusten väheneminen tuo kustannussäästöjä ja hyödyttää vesiensuojelua.

Kasvupaikan ja nykyisen puuston ominaisuudet on huomioitava arvioitaessa eri metsänkasvatusmenetelmien riskejä ja hyötyjä. Jatkuvassa kasvatuksessa puuntuotos jää todennäköisesti alhaisemmaksi kuin harvennuksiin ja uudistushakkuuseen perustuvassa kasvatuksessa, mutta vastaavasti metsänuudistamisen kustannuksissa säästetään. Toisaalta käyttämällä uudistamisessa jalostettuja siemeniä ja taimia voidaan saada laadultaan ja kasvunopeudeltaan parempi uusi puusto.

Tavoitteena jatkuvassa kasvatuksessa on korjata hakkuissa pääasiassa tukkipuun koon saavuttaneita puita. Pitkän aikavälin hakkuumahdollisuudet riippuvat kuitenkin luontaisesti tapahtuvan uudistumisen ja kasvatuksen onnistumisesta. Korkovaatimuksen noustessa jatkuvan kasvatuksen kannattavuus paranee verrattuna metsänviljelyyn perustuvaan kasvatukseen.

”Pelkästään luonnontaimien syntymiseen perustuvassa metsän kasvatuksessa ollaan enemmän luonnon armoilla kuin käytettäessä viljelyä. Luontainen uudistuminen vie aikaa ja syntyvät puulajit eivät välttämättä ole tavoiteltuja. Toisaalta uudistamisen kustannussäästöt ja muut hyötynäkökohdat voivat olla niin merkittäviä, että jatkuva kasvatus ajaa viljelyvaihtoehdon ohitse”, sanoo palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Jatkuva kasvatus sopii alueille, joiden maisema halutaan pitää pysyvästi puustoisena ja vaihtelevana. On kuitenkin huomattava, että puusto on kasvatettava varsin harvana silloin, kun puuston uudistuminen halutaan varmistaa. Myös männyn ylispuukasvatukseen tähtäävän siemenpuuhakkuun jälkeen kookkaita puita on varsin vähän.

Lisätietoa

Olli Äijälä, Metsänhoidon suositusten ohjausryhmän puheenjohtaja, liiketoimintajohtaja, Tapio Oy, 040 582 9676, olli.aijala@tapio.fi

Kalle Vanhatalo, johtaja, palvelualueen päällikkö, Tapio Oy, 040 192 1874, kalle.vanhatalo@tapio.fi

Arto Koistinen, puuntuotannon asiantuntija, Tapio Oy, 040 779 3186, arto.koistinen@tapio.fi

Julkaisu: Metsänhoitosuositukset.fi

Koulutusmateriaali Arto Koistinen, Tapio Oy: 
Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen – kuinka tulisi toimia?

MMM:n ja Tapion yhteistiedote: Metsänhoidon suosituksia päivitettiin jatkuvan kasvatuksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta

Ilmastonmuutokseen sopeudutaan metsiä hoitamalla – Metsänhoidon suositukset 2019

Kuva: Pertti Harstela, Vastavalo. Tutkimustietoa tarvitaan yhä lisää luontaisen uudistumisen onnistumisen edellytyksistä eri kasvupaikoilla. Kuva jatkuvan kasvatuksen tutkimusalueelta, Suonenjoki.

Metsänhoidon suositukset kokoaa parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle perusteita metsänhoidon ja -käytön valintoihin. Alan ammattilaiset hyödyntävät käytännön toimenpidesuosituksia, joilla metsänomistajan tavoitteet toteutetaan menestyksekkäästi. Suositukset ovat riippumattomia ja perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen. Ne on laadittu Tapiossa laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset on osa Kansallisen metsästrategian toteutusta. www.metsanhoitosuositukset.fi

 

Julkaistu 17.6.2019