Kaskadikäyttö voi tukea biotalouden kestävyyttä

Biomateriaalin kaskadikäyttö on nähty yhtenä kestävyyttä edistävänä käytännön toimintatapana erityisesti Euroopan unionissa. Siinä materiaalin jalostuksella ja uudelleenkäytöllä pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri hyöty ennen materiaalin polttamista ja lopullista hävittämistä. Tapiossa on selvitetty puubiomassan kaskadikäyttöä kestävyyden todentamisessa.

resurssitehokkuus_kaskadikäyttö_4Euroopan unionissa kaskadikäyttö on otettu mukaan suosituksena resurssitehokkuuden tavoittelussa. Suomen ja suomalaisten organisaatioiden on valmistauduttava biomassojen käytön kestävyyden todentamiseen myös tältä kannalta. Kaskadikäytön tulkinnat ja mittarit ovat kuitenkin vasta muotoutumassa. Vaatimukset kaskadikäytöstä on nähty uhkana erityisesti puun energiakäytölle, mutta itse kaskadikäytöllä on myös myönteisiä vaikutuksia.

Biomassojen kaskadikäytöstä erilaisia tulkintoja

Tällä hetkellä näkemykset kaskadin muodostumisesta ovat ristiriitaisia. Peruslähtökohtana on kuitenkin materiaalin siirtyminen tuotanto- ja tuoteketjussa. Tämä arvoketjujen sarja on ainakin periaatteessa kuvattavissa.

Tapion selvityksessä käytiin läpi tämänhetkisiä näkemyksiä kaskadikäytön toteuttamistavoista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puuhun perustuvien tuotantoketjujen kaskadikäytön sisältö, määritelmät ja mittaamistavat eivät ole kansainvälisessä keskustelussa vakiintuneet. Selkeiden tunnuslukujen ja mittareiden puute tekee mahdollisen kaskadikäytön edistämisen ongelmalliseksi.

ToSIA-laskentamalli kestävyyden todentamisessa

Todentamisen keinona kokeiltiin ToSIA-laskentamallia (Tool for Sustainability Impact Assessment), joka on tehty tukemaan päätöksentekoa metsään perustuvassa biotaloudessa. Laskentamallin avulla voidaan analysoida vaihtoehtoisten tuotantoketjujen kestävyysvaikutuksia.

ToSIA-laskentamallissa vaikutukset arvioidaan laskemalla kunkin ketjun osalta muutokset materiaalivirroissa ja kestävyyden indikaattoreissa. Näin ToSIA-laskentamallia on mahdollista soveltaa myös kaskadikäytön analysointiin.

Laskentamallin kokeilua varten toteutettiin suppea tapaustutkimus. Siinä selvitettiin pieniläpimittaisen puun käytön vaikutuksia Pohjois-Karjalan alueella, kun tällaisesta puusta kilpailevat selluteollisuus ja lämmöntuotanto.

Puun kaskadikäytöstä etua

Kaskadikäyttöä eli käytännössä pitemmän jalostusketjun sisältävä vaihtoehto lisäsi huomattavasti tuotannon rahallista arvoa, joka toimi taloudellisen kestävyyden indikaattorina. Ekologisen kestävyyden indikaattorina käytettiin ketjun tuottamaa hiilidioksidimäärää. Tulosten mukaan kaskadikäytön lisääminen vähensi henkilötyövuotta kohti laskettuja hiilidioksidipäästöjä.

Työssä todettiin, että kaskadikäytön tarkastelun rajaaminen maakuntatasolle heikensi arvion realistisuutta. Jatkoa ajatellen puun kaskadikäyttöä koskevat laskelmat lienee useimmissa tapauksissa tarkoituksenmukaisinta rajata laajemmalle alueelle.

Kaskadikäyttö metsätaloudenkestävyyden todentajana –raportin (PDF) voit ladata tästä.

Lisätietoja:
Puuntuotannon asiantuntija Arto koistinen, Tapio Oy,
arto.koistinen(at)tapio.fi, p. 040 779 3186.