Luonnonmukaisella vesirakentamisella tavoitellaan samanlaisia rakenteita kuin luonnontilaisissa vesistöissä syntyy veden virtauksen seurauksena. Tavoitteena on siten suoraviivaisten ojien sijasta uomien monipuolista muotoilua, tulvien pidättämiseen tähtääviä rakenteita ja muita veden virtauksen hidastamiseen liittyviä elementtejä. Muun muassa maatalouden peruskuivatuksen kunnossapidon ohjeissa (2006) korostetaan kaivuumenetelmien valinnassa uomien monimuotoisuuden säilyttämistä. Kaivuussa suositaan siten kosteikkoja, uomien mutkittelua, eroosiosuojauksia ja tulvatasanteita. Tulvatasanteiden rakentaminen peltojen viemäri- ja laskuojiin on verrattain uusi menetelmä. Niiden toimivuutta on tutkittu maatalouden peruskuivatuksenkin yhteydessä vasta viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Keväällä 2016 tarkastettiin aiheeseen liittyvä ensimmäinen kotimainen väitöskirja (Västilä 2016).

Tulvatasanne on maaperästä ja rantakasvillisuudesta riippuen yleensä 30–60 cm alivesiuoman pohjaa korkeammalla ja vesi nousee sille normaalia kesävirtaamaa suuremmilla virtaamilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tulvatasannetta rakennettaessa kesäveden aikaan, tasanteen pohjan taso jätetään 10 – 20 cm uoman vedenpinnan tason yläpuolelle.

Toteutus

Tapion ja Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen yhteistyönä testattiin vuosien 2016-2017 aikana tulvatasanteen rakentamista kunnostusojitushankkeen yhteydessä. Pilottihankkeella rakennettiin tulvatasanne, jonka toimivuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia voidaan käytännössä seurata. Projektissa laadittiin kokemusten perusteella käytännölle ensimmäiset tulvatasanteiden rakentamisen suositukset metsätalouteen. Suositusten lisäksi projektissa tuotettiin myös tulvatasanteiden mitoitusta varten laskentataulukko (Excel).

Aineistot

Hankkeen kesto

Hanke on päättynyt (2016-2017).

Lisätietoa

Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 5341 043