Hankkeen tausta ja tarve

Kiiminkijoki sivuvesistöineen kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Se on suojeltu koskiensuojelulailla ja se kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesiin sekä Project Aqua -vesistöihin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti lausunnossaan 2013 että Kiiminkijoen purojen valuma-alueelle suunnitelluille kolmelle yhteensä 426 hehtaarin kunnostusojitushankkeelle tulee hakea vesilain mukainen lupa ja hankkeiden vaikutukset Natura-alueen suojelun perustana oleviin luontoarvoihin tulee arvioida.

Suomen Natura-vesistöjen määrää eikä niihin liittyvien valuma-alueiden pinta-alaa ole erikseen tilastoitu, mutta Natura-kohteiden luettelosta ilmenee, että suojeltujen vesistöjen lukumäärä on valtakunnassa lähes 400. Yksistään Kiiminkijoen valuma-alue sivupuroineen on 381 400 ha. Mikäli kaikille kunnostusojitushankkeille, joiden vedet johdetaan Natura-vesistöihin, olisi jatkossa tehtävä Natura-selvitys tai haettava aluehallintovirastolta vesilupa, kyse olisi merkittävästä lisätyöpanoksen tarpeesta.

Vuoden 2014 aikana Tapion johdolla laadittiin kyseisille kunnostusojitushankkeille tarkennettu vesiensuojelusuunnitelma kartoittamalla ensin normaalia kunnostusojitussuunnittelua tarkemmin kunnostusojitushankealueen maaperä. Vesiensuojelumenetelmät valittiin parhaiten toimivista ratkaisuista, joiden tehokkuus tunnettiin seurannan perusteella. Kunnostusojitushankkeen aiheuttama kokonaiskuormitus arvioitiin parhaiden menetelmien jälkeen tulevana kuormana valuma-alueittain ja niiden summana. Tarkennetussa vesiensuojelusuunnitelmassa kuvattiin menetelmien lisäksi myös toimenpiteiden tehokkuus ja kunnostusojituksesta kokonaisuudessaan aiheutuva kuorma sekä arvioitiin Natura-vesistöön kohdistuvat riskit tarkennetun vesiensuojelun suunnittelun jälkeen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa 18.12.2014 edellä mainitun tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman perusteella. Lausunnon mukaan kunnostusojitussuunnitelmat voidaan toteuttaa, kun noudatetaan tarkennetussa vesiensuojelusuunnitelmassa esitettyjä toimintatapoja.

Tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman laadinnalla parannetaan metsätalouden toimintaedellytyksiä erityisen vesiensuojelutarpeen omaavilla Natura-alueilla ja tärkeillä virkistyskäyttöalueilla.

Toimijoilta odotetaan parempaa suunnittelua ja heidän pitää tuntea tekemiensä toimenpiteiden vesistövaikutukset. Kaikki tämä aiheuttaa kustannuspainetta suunnittelutyöhön. Edellä mainitut seikat osoittavat, että erityisesti kunnostusojitusta varten on kehitettävä ja koulutettava kentälle työkaluja, millä toimija osoittaa toisaalta tuntevansa toteutettavien toimenpiteiden vesistövaikutukset ja toisaalta kykenee suunnittelemaan, miten hän pystyy vähentämään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla toimenpiteistä syntyvää kuormitusta.

Hankkeen tavoitteet, tulokset ja hyödyt

Ensimmäisenä tavoitteena oli kehittää tarkennettua vesiensuojelusuunnitelmaa erityisesti Natura-alueella toteutettavaa kunnostusojitussuunnitelmaa varten. Toisena tavoitteena oli miettiä perusteita laskentamenetelmään, jolla voidaan arvioida kunnostusojituksen kiintoainekuormitusvaikutukset paikallisesti mahdollisimman hyvin käyttäen hyväksi kunnostusojituksen vaikutuksista kerättyä seurantatietoa. Hanke jatkohankkeineen toteutettiin vuosina 2014 – 2015.

Vuoden 2014 kokemusten perusteella laadittiin kuvaus siitä, mitä tarkennetulla vesiensuojelusuunnitelmalla tarkoitetaan ja mitä suunnitelman laadintaan voisi kuulua. Hankkeessa tuotettiin 2015 tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman sisältörunko. Menettelytapaohjeessa kuvataan yksityiskohtaisemmin, mitä sisällysluettelon kohdat sisältävät ja mistä ojasuunnittelija voi hankkia tietoa. Kiiminkijoen kunnostusojitushankkeille 2014 laaditun tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman pohjalta laadittiin esimerkkisuunnitelma, jonka sisältö pohjautuu edellä mainittuun sisältörunkoon.

Vuoden 2014 kokemusten pohjalta kehitettiin kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä. Kehittämisen tuloksena syntyi kunnostusojituksen suunnittelijalle tarkoitettu Excel-laskentataulukko, jolla kiintoainekuormituksen arviointia voidaan nopeuttaa ja käyttää arvioinnissa alueelle parhaiten soveltuvia tietoja. Arviointimenetelmässä hyödynnetään kunnostusojituksen pitkäaikaisia seurantatuloksia ja kokemuksia vesiensuojelumenetelmien toimivuudesta silloin, kuin vesiensuojelutoimet tehdään tämän hetken tietämyksen mukaisesti parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla.

Hanke hyödyttää suoraan käytäntöä, joka voi käyttää hyväksi hankkeella laadittua tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman sisältömallia sellaisille alueille, joilta vedet ohjautuvat erityiskohteille, kuten Natura-vesistöön. Tarkennettu vesiensuojelusuunnitelma voidaan laatia myös mille tahansa kunnostusojitushankkeelle, joka edellyttää erityistä panostusta vesiensuojeluun. Tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman laatija voi suoraan käyttää suunnitelmamallin sisältöä. Lisäksi hankkeella tuotetulla kiintoainekuormituksen laskentataululla suunnittelija voi arvioida laatimansa kunnostusojitushankkeen kiintoainekuormitusvaikutukset. Edellytyksenä on, että hän selvittää suunnittelemiensa ojien pohjamaalajijakauman.

Aineistot

Hankkeen toteuttajat

Samuli Joensuu, Tapio
Maija Kauppila, Tapio
Kaisa Heikkinen, Suomen ympäristökeskus
Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Irmeli Ruokanen, Suomen metsäkeskus
Asmo Hyvärinen, Otso Metsäpalvelut

Hankkeen kesto

Hanke on päättynyt (2014-2016).

Lisätietoa

Vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu, MMT dosentti, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 5341 043