Koulutusta suometsien hoitoon syksyllä 2019 – suometsien käsittelytavat monipuolisiksi

Suometsien hoidon kehittäminen on tärkeää metsien monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Suometsien merkitys puunhankinnassa lisääntyy uusien metsäteollisuuden investointien seurauksena. Suomen metsien puustosta noin neljännes kasvaa turvemailla. Aktiivisella luonnonhoidolla sekä käyttämällä erilaisia hakkuutapoja, kuten jatkuvaa kasvatusta ja luontaista uudistamista, pystytään turvaamaan suometsien monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä samalla toteuttamaan tehokasta puunhankintaa. Suometsien hoitoa käsittelevät koulutukset ammattilaisille jatkuvat syksyllä. Koulutuksissa jaetaan parhaat käytännöt suometsien hoitoon ja käsittelyyn.

Suometsien käsittelytapojen monipuolistaminen –koulutukset 2019

Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Tapio sekä Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä järjestävät koulutusta suometsien käsittelyvaihtoehdoista syksyn aikana eri puolilla Suomea. Ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa käsitellään turvemaiden kasvupaikkatyyppejä ja ojitettujen suometsien rakennepiirteitä sekä luontaiseen taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusten tuloksia ojitettujen suometsien peitteisestä käsittelystä.

Tavoitteet

Koulutuksessa osallistujat perehtyvät ojitettujen suometsien rakennepiirteisiin, toimenpiteiden ympäristövaikutuksiin ja jatkuvapeitteisyyttä vahvistavaan puuston käsittelyyn. Osallistujat saavat käsityksen luontaisen taimettumisen vaikuttavista tekijöistä ja hakkuutavoista, joilla suometsiä voidaan kasvattaa peitteisinä. Lisäksi käsitellään Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeiden havaintoja, kuinka jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan hallita turvemaiden pintavesi- ja ilmastovaikutuksia.

Miksi suometsiin tarvitaan vaihtoehtoisia käsittelytapoja?

Suometsien ojitukset ovat lisänneet puuston kasvua ja kasvaessaan puusto sekä maaperään kertyvä karike sitoo hiiltä, jolloin ojitusalueen metsä on kokonaisuudessaan hiilinielu. Turvemaiden maaperästä vapautuu hiiltä turvekerroksen hajotessa, päästöihin vaikuttaa mm. pohjaveden pinnan syvyys ja ojien kunto. Suometsien jatkuvapeitteisen kasvatuksen tavoitteena on pitää suon vesitalous puuston kasvulle sopivana ja vähentää maankäytöstä johtuvia haitallisia päästöjä. Kasvava elinvoimainen puusto vahvistaa metsien hiilinieluja, jolloin voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä ja kuitenkin hyödyntää suometsien puuston kasvua taloudellisesti.

Suometsien käsittelytapoja voidaan monipuolistaa soveltamalla jatkuvaa kasvatusta, alikasvosten hyödyntämistä ja luontaista uudistamista. Puuntuotannon kannalta voi olla perusteltua uudistaa suometsä myös viljelemällä, varsinkin viljavilla turvemailla. Avohakkuun seurauksena pohjaveden pinta nousee, mikä vaikuttaa maanmuokkausmenetelmän valintaan ja ojien kunnostustarpeeseen. Hakkuista ja maanpinnan käsittelystä aiheutuvia vesistöhaittoja voidaan vähentää kohteelle soveltuvilla vesiensuojelumenetelmillä sekä välttämällä tarpeetonta maanpinnan rikkomista. Vaihtoehtoisia käsittelytapoja voidaan soveltaa rinnakkain samalla käsittelyalueella suometsän ominaispiirteiden mukaan.

Aktiiviset luonnonhoidon toimenpiteet ovat tarpeellisia kaikissa hakkuutavoissa. Monimuotoisuutta edistää säästöpuut, kasvatettavaan puustoon jätettävä lehtipuusekoitus ja lahopuut. Lisäksi hakkuun yhteydessä on suositeltavaa tehdä tekopökkelöitä.

LUKE tutkii suometsien kasvatuksen vaihtoehtoja

Luonnonvarakeskus tutkii suometsien peitteisten käsittelytapojen soveltamista eri puolella Suomea olevilla kenttäkokeilla. Kohteissa seurataan poimintahakkuiden jälkeistä taimettumista ja pohjaveden pinnan tasoa vaihtoehtoisilla pohjapinta-aloilla sekä pienaukkojen taimettumista ja taimikon kehitystä eri kokoisilla pienaukoilla. Tarkoitus on selvittää, millaisilla ratkaisuilla voidaan säilyttää puuston rakenne ja suon vesitalous puuston kasvulle suotuisana sekä hillitä turvemaiden haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella voidaan antaa käsittelysuosituksia suometsien peitteiseen kasvatukseen. Kertynyttä tutkimustietoa käsitellään myös syksyn koulutustilaisuuksissa.

Syksyllä 2019 järjestettävät koulutustilaisuudet

keskiviikko 28.8.2019 Juuka (Ylä-Luostan Nuorisoseuran talo, Rautavaara)
keskiviikko 4.9.2019 Tammela (Lounas-ravintola Loukku, Pusula)
torstai 26.9.2019 Heinävesi (Valamon luostari)
tiistai 1.10.2019 Jurva (Sella)
keskiviikko 9.10.2019 Jurva (Sella, ruotsinkielinen koulutustilaisuus)

Koulutustilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta
www.metsakeskus.fi/Palvelut/Koulutukset ja tapahtumat

Koulutuspäivien sisältö

Syksyn koulutuspäiviä järjestetään viidellä paikkakunnalla. Aikataulu ja ohjelma vaihtelevat hieman koulutuspaikkakunnasta riippuen.

Alustava ohjelma

  • Kokoontuminen noin klo 8.30–9.00
  • Kasvupaikkaluokitus, tunnistamisen yleisperiaatteet
  • Suometsien käsittelysuosituksia
  • Turvemaiden uudistamisen
  • Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn soveltaminen
  • Luontainen uudistuminen peitteisen metsänkäsittelyn kohteilla
  • Ojitettujen suometsien ilmasto- ja vesistövaikutukset
  • Haihduttavan puuston vaikutus ja kunnostusojituksen tarve
  • Tilaisuuden päätös klo 16.00–16.30

Kunkin tilaisuuden tarkempi ohjelma löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta kohdasta palvelut/koulutukset ja tapahtumat

Lisätietoja

Ari Nieminen, Tapio Oy
puh. 040 718 2595
ari.nieminen(at)tapio.fi

Markku Remes, Suomen metsäkeskus
puh. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi