Kunnat avainasemassa metsien terveysvaikutusten hyödyntämisessä

Lähiluonnossa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden edistämiseen.   Luonnolla ja liikunnalla on suuri merkitys terveydellemme kaikissa ikäryhmissä.  Kansanterveyttä metsistä -hankkeessa kannustetaan kuntia hyödyntämään metsän terveysvaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa kehityshanketta. 

Hyvällä yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulla voidaan lisätä kuntalaisten arkiliikkumista ja innostaa erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia. Tapio Oy:n vetämässä Kansanterveyttä metsistä -hankkeessa painotetaan, että Hyvinvointi & terveys -metsät (HyTe-metsät) tulisi sisällyttää kuntien hyvinvointisuunnitelmaan.

”Suomalaiset eivät osaa nähdä metsän hyvinvointivaikutuksia. Jokamiehen oikeuksien lisäksi pitäisi puhua jokamiehen mahdollisuuksista, meillä kaikilla on mahdollisuus mennä hakemaan metsästä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia”, sanoo hyvinvointikoordinaattori Pirkko Määttä Kuusamon kaupungista.

Luonto osana terveyttämme ja hyvinvointiamme kuuluu ihmisen kaikkiin elämänvaiheisiin

Viime aikoina on yhä enemmän tullut tutkittua tietoa luonnon vaikutuksista ihmisen hyvinvoinnille. Metsässä liikkuminen ja oleminen vahvistavat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttämme. Ulkona saamme vahvistusta immuunitasapainolle ja aistimme toimivat tarkemmin.

Lasten motoriset taidot ovat heikentyneet viime vuosina Keski-Euroopassa. Suomalaislapset ovat onnistuneet säästymään motoristen taitojen romahdukselta. Liikuntakulttuurimme ja -ympäristömme antavat lapsille mahdollisuuden liikkua ulkona ja touhuta mukavalla tavalla.

Kohonnut verenpaine ja stressi ovat riskitekijöitä, joilla on vaikutusta sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Verenpaine alenee sekä mieli ja keho palautuvat stressistä lyhyenkin metsässä käynnin ansiosta.

Luonto on ikäihmisen mielipaikka. Viherympäristön myönteiset vaikutukset mielen hyvinvointiin ja liikunta-aktiivisuuteen ovat iäkkäillä voimakkaampia ja yhtenäisempiä kuin muilla aikuisilla.

Metsässä olemisen tulisi olla kaikkien saavutettavissa riippumatta iästä ja toimintakyvystä. Kunnat saavat metsäympäristön laadun kohottamisella merkittäviä hyötyjä kuntalaisten terveyteen, vaikka kyseessä olisi pienikin satsaus. Metsänympäristö saadaan vetovoimaiseksi ja vahvistetaan kuntalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua, mikä näkyy parempana kansaterveytenä.

Luontoliikunta keskiöön kylissä ja kunnissa

Kunnilla on mainio mahdollisuus ottaa luonto mukaan terveyden ylläpitämiseen. Hyvä työkalu on hyvinvointisuunnitelma, johon konkreettisesti voidaan kirjata metsän merkitys kunnan hyvinvointi- ja terveystyössä. Tällöin voidaan mainita esimerkiksi, että kevyen liikenteen reitistöt ovat tärkeitä ja kunta pitää ne kunnossa. Näin kunta voi tuoda esille sen, että kunnan koko organisaatio on sitoutunut yhteiseen tekemiseen.

”Terveyttä metsästä -ajattelu yhdistää kunnan teknisen, sosiaalisen ja terveydenhuollon toimialat. Metsät ja lähiluonto ovat vielä vähän käytetty voimavara kunnissa. On voitu osoittaa luonnossa liikkumisen hyvää tekevä vaikutus niin mielle kuin myös keholle. Pienillä investoinneilla kuten hyvin merkityillä ja suunnitelluilla reiteillä on mahdollista innostaa mukaan eri ikäisiä ja tasoisia ihmisiä liikkumaan”, sanoo metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta.

Kuntastrategioissa tulisi luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ottaa huomioon alueiden kaavoitus- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Hyvällä yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulla lisätään kuntalaisten arkiliikkumista ja innostetaan erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia. Lasten liikkumista ja leikkimistä suosiva yhdyskuntarakenne on ratkaiseva tekijä lasten hyvälle motoriikalle.

Pelkät hyvinhoidetut reitistöt eivät riitä. Tarvitaan kunnan toimijoiden ja järjestöjen vankkaa yhteistyötä. Järjestöjen vastuulla on varmistaa edunvalvontatyössään lapsille, aikuisille ja vanhuksille riittävästi lähiluontoa turvalliseen ulkoiluun, omaehtoiseen liikkumiseen ja monipuolisiin harrastuksiin.

Monissa kunnissa metsän hyvinvointi- ja terveysmahdollisuuksien hyödyt jo tunnistetaan

Hollolan kunta on vahvasti sitoutunut luontoon hyvinvointityössään. Hollolan hyvinvointiohjelman 2019-2021 yhtenä toimenpiteenä on lisätä luonto ja liikunta markkinointiviestintään sekä satsata ulkoilureittien ja lähivirkistysalueiden kunnossapitoon ja kehittämiseen yhteistyössä käyttäjäryhmien kanssa.

Onnistuneita toteutuksia on eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Porin kaupunki ja Satakunnan Mielenterveysseura toteuttivat rauhoittumiseen otollisen Mielipuiston. Espoossa kaupunki, Olari-seura ja Espoon mielenterveysyhdistys rakentavat parhaillaan terveysluontopolkua.

Uusia luontoliikkujia voi houkutella matalalla osallistumiskynnyksellä. Luontoliikunnan voi aloittaa tavallisilla taidoilla ja ulkoiluvarusteilla liikuntajärjestön tapahtumassa.

Vähäinenkin lisäys liikuntaan tuo terveyshyötyjä. Kunnan tavoitteena tulee olla lisätä eri-ikäisten liikkumista ja fyysistä aktiivisuutta ulkona. Kaikenlainen arkiliikunta on hyödyllistä, mutta luonnossa liikkuminen tuo siihen lisäulottuvuuden. Kaunis ympäristö tuottaa mielihyvää.

Lisätietoa

Airi Matila
metsäasiantuntija, Kansanterveyttä metsästä -hankkeen projektipäällikkö, Tapio Oy
airi.matila@tapio.fi
+358 40 779 2258

Kansanterveyttä metsästä -hanke

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kunnat ja kansalaisjärjestöt. Kehitystyötä ohjaa 12-jäsenen tukiryhmä, jossa on jäseniä terveydenhuollon ja metsäalan organisaatioista. Hanke on osa laajempaa konsortiota, johon kuuluvat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsingin yliopiston metsätieteen laitos, Luonnonvarakeskus ja Tapio Oy.

Hollolan kunnan hyvinvointiohjelma 2019 -2021