Kaikki lähtee siemenestä – video metsänjalostuksesta ja siemenviljelmistä

Jalostetut metsäpuiden siemenet

Metsänjalostuksella tarkoitetaan perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvän metsänviljelymateriaalin tuottamista. Luonnonmetsistä valitut parhaat puut risteytyvät ja tuottavat siementä tätä tarkoitusta varten perustetuilla siemenviljelmillä. Jalostetuista siemenistä kasvaa puita, joiden kasvu, laatu ja elinvoimaisuus on parempi kuin paikallisilla puilla. Jalostettujen siementen käyttö on metsänomistajalle erittäin edullinen tapa lisätä metsän kasvua, metsätalouden kannattavuutta ja hiilensidontaa. Uusi “Kaikki alkaa siemenestä” -video kertoo tiivisti metsänjalostuksesta ja siemenviljelyksistä. 

Katso video Kaikki alkaa siemenestä

Tältä sivulta löydät lisää tietoa videolla esitetyistä asioista.

Kaikki lähtee siemenestä -video YouTubessa  →

Metsänjalostuksen tavoitteet

  • lisätä puiden kasvua
  • parantaa tukkipuun laatua
  • parantaa puiden tautien kestävyyttä ja elinvoimaisuutta
  • turvata puiden geneettinen monimuotoisuus

 

Metsänjalostus

Parhaista luonnonmetsistä valittiin 1950- ja 60-luvulla yli 10.000 hyvälaatuista ja -kasvuista pluspuuta. Valinnassa ensimmäinen vaihe oli etsiä hyvälaatuinen metsä, josta sitten valittiin yksi tai muutamia pluspuita. Pluspuiden latvoista otettiin oksankärkiä, jotka vartettiin pieneen taimeen ja vartteet istutettiin 1. sukupolven siemenviljelyksiin. Siemenviljelyksillä nämä luonnonmetsien parhaat puut risteytyvät keskenään ja tuottavat jalostettua siementä.

Siemenviljelmät on harvennettu 1 – 3 kertaan siten, että kaikkein parhaita jälkeläisiä tuottavat puut on jätetty jäljelle. Parhaiden puiden valinta perustuu jälkeläiskokeisiin. Siemenviljelmän puista on kerätty siemeniä, niistä on kasvatettu taimia ja taimet on istutettu jälkeläiskokeisiin. Kun istutetut puut ovat kasvaneet noin 15 vuoden ikään, niiden pituus- ja/tai paksukasvu on mitattu ja laatu sekä tuhot arvioitu. Parhaiten jälkeläiskokeissa menestyneiden pluspuiden vartteet on jätetty harvennuksissa siemenviljelyksiin ja kaikkein parhaimmista on perustettu seuraavan sukupolven (ns. 1,5-polven) ”testattu”-luokan siemenviljelyksiä.

Siemenviljelmät perustetaan nykyisin hyville peltomaille, siementen tulevalle käyttöalueelle ja pienilmastoltaan mahdollisimman hyvälle paikalle. Viljelmät ovat yleensä kooltaan noin 10 – 30 hehtaaria. Viljelmiä hoidetaan intensiivisesti. Tehtävät hoitotoimenpiteet tähtäävät mahdollisimman suureen siementuotantoon. Sen vuoksi hoitoon liittyy erikoisempia toimenpiteitä, kuten: puiden leikkaukset, kukkimisen lisääminen ja tarvittaessa hyönteistuhojen torjunta. Puiden kukkiminen ja siementuotanto alkaa havupuiden vartteilla 10 – 20 vuoden iässä. Kävyt kerätään pääosin käsityönä nostureista. Keräämisen jälkeen kävyt avataan käpykaristamoissa ja siemen puhdistetaan, lajitellaan ja varastoidaan sekä markkinoidaan käyttäjille.

Rauduskoivun siemenviljelykset on perustettu kasvihuoneisiin. Näin voidaan estää viljelyksen pölyttyminen ulkopuolisella siitepölyllä. Koivu tuottaa paljon siementä ja siemen on hyvin pientä, se painaa vain noin 1/20-osan männyn ja kuusen siemenestä. Tästä syystä metsänviljelyssä tarvittava – melko pieni – koivun siementarve voidaan tuottaa muutamassa kasvihuoneessa. Koivun viljelyala on alle 5% vuotuisesta metsänviljelyalasta. Valtaosa koivuista syntyy luontaisesti.

 

Siemenviljelmät rekisteröi ja hyväksyy Ruokavirasto (aik. Evira), joka valvoo myös metsänviljelyaineiston kaupasta annettua lakia (241/2002) ja EU direktiiviä 1999/105/EY (metsänviljelyaineistodirektiivi). Ruokaviraston sivuilla on muun muassa siementen ja taimien kaupassa ja säädöksissä käytetyt määritelmät, keskeinen lainsäädännön sisältö, ohjeita ja malleja siemen- ja taimikaupan osapuolille sekä kaikkien käyttöön hyväksyttyjen siemenviljelmien perustiedot ja käyttöaluekartat. Uusimmista siemenviljelyksistä on Ruokaviraston sivuilla julkaistu kloonikohtaisia jalostusarvoja sisältävät testausraportit. Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta.

Kaikista hyväksytyistä siemenviljelmistä on ruokaviraston sivuilla ao siemenviljelmän käyttöaluekartta, jolla näkyy alue, jolle viljelmän siementä suositellaan kaytettäväksi. Kartalla olevat mustat pisteet ovat paikkoja, joilla alkuperäiset pluspuut ovat kasvaneet. Siemenviljelmä sijaitsee vaaleapohjaisen puun kuvan paikalla.

Jalostetuista siemenistä syntyvät puut:

1.   tuottavat enemmän ja laadultaan parempaa tukkipuuta

Jalostetut puut kasvavat nopeammin ja niissä on suhteellisesti pienemmät oksat sekä vähemmän mutkaisuutta, poikaoksia ja muita vikoja. Suuremman koon ja paremman laadun vuoksi niistä saadaan hakkuussa enemmän tukkipuuta ja tukkipuun laatu on parempi ja arvo suurempi kuin paikallisista siemenistä syntyneillä puilla.

2.  kasvavat 10 – 30% nopeammin kuin paikallinen alkuperä

Nopeampi kasvu mahdollistaa joko aikaisemman päätehakkuun tai puuston kasvattamisen järeämmäksi kuin paikallisella siemenellä. Männyn uusimpien siemenviljelysten lisäkasvu on yli 20%. Kaikkein pisimmälle metsänjalostus on edennyt koivulla, jolla lisäkasvu on mäntyä parempi ja runkojen laatuominaisuudet erinomaisia. Männyn ja kuusen siemenviljelmien jalostuksellinen arvo paranee aina kun niillä tehdään harvennuksia. Harvennuksissa poistetaan pääasiassa jalostusarvoiltaan heikompia puita.

Kuusella jalostus on edennyt hieman hitaammin kuin männyllä. Koska kuusta kasvatetaan rehevemmillä mailla kuin mäntyä, on kuusen kasvu keskimäärin noin kaksinkertainen hehtaaria kohden männyn keskikasvuun verrattuna. Tästä johtuen jalostetun kuusen siemenen käyttö tuottaa pinta-alaa kohden vähintään  yhtä suuren lisäkasvun kuin männyllä. Kuusi uudistetaan pääsääntöisesti istuttamalla. Tästä syystä jalostuksen hyödyt saadaan kuusen viljelyssä käytäntöön hyvin pienellä lisäkustannuksella.

3. ovat elinvoimaisia ja terveitä

Jalostetut puut on testattu jälkeläiskokeissa. Jalostustavoitteiden (kasvu, laatu, elävyys) kannalta huonot yksilöt poistetaan siemenviljelyksiltä eikä huonompia pluspuita luonnollisesti käytetä enää uusilla siemenviljelyksillä. Näiden syiden vuoksi jalostettujen puiden kestävyys tauteja vastaan ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on jopa parempi kuin paikallisella siemenellä.

Jalostetutun siemenen käyttö metsän uudistamisessa on erittäin kannattavaa

Pelkästään puuston kasvun lisääntyminen tuottaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kiertoajan kuluessa esimerkiksi männyllä 2%:n tuottovaatimuksella 1000 – 2000 euron nettotulon lisäyksen hehtaaria kohden kasvupaikasta ja alueesta riippuen. Kuusen ja koivun istutuksessa hyöty on vielä suurempi. Yhdeltä hehtaarilta saadaan puuston kiertoajan kuluessa keskimäärin ainakin rekka-auton verran enemmän arvokasta tukkipuuta kuin paikallisella alkuperällä tai luontaisesti syntyneestä metsästä. Kiertoajan lyheneminen parantaa metsätalouden kannattavuutta ja pienentää puiden pitkään kasvatusaikaan liittyviä taloudellisia ja tuhoihin liittyviä riskejä.

Pitää kuitenkin muistaa, että jalostetusta siemenestä syntynyt metsä vaatii samat hoitotoimenpiteet – ja ajallaan tehtynä – kuin muutkin metsät.

Siemenviljelmillä olevat emopuut on valittu laajalta alueelta ja niiden perimä on monipuolinen

Vanha “sääntö”, jonka mukaan paikallinen siemenalkuperä on sopeutunut hyvin paikallisiin olosuhteisiin pitää edelleen paikkansa. Mutta kaikki metsät eivät ole – muun muassa aiempien maankäyttömuotojen ja erilaisten metsänkäsittelytapojen vuoksi – laadultaan hyviä ja puiden kasvuolosuhteet muuttuvat muun muassa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Siemenviljelmien puut on koottu parhaiden metsien parhaista yksilöistä useiden maakuntien kokoisilta alueilta. Niiden jälkeläisten menestyminen on maastokokeissa testattu ja huonot yksilöt on poistettu siemenviljelyksiltä. Siemenviljelmien tuottamat siemenet/taimet ovat nykyisellään selvästi parempia kuin paikalliset alkuperät keskimäärin. Ilmaston lämmetessä edelleen tämä ero tulee edelleen kasvamaan.

Noin puolet siitepölystä tulee siemenviljelmän ulkopuolelta, pääosin lähimetsistä ja osin kauempaakin. Tämä vähentää hieman jalostushyötyjä, mutta toisaalta lisää syntyvien siementen geneettistä monimuotoisuutta. Siemenviljelmillä tuotetuilla siemenillä on aina ainakin toinen vanhemmista (emikukat tuottava ”äiti”) jalostettu pluspuu. Noin puolella siemenistä molemmat vanhemmat ovat huippulaatuisia.

Siemenviljelmillä tuotetut siemenet syntyvät täysin samalla tavalla kuin luonnossakin, puiden kukkimisen, pölyttymisen ja käpyjen kehityksen kautta. Kukkimista ja siemenen tuotantoa tehostetaan luomalla puille hyvät edellytykset tuottaa siementä, mutta kaikki siemenet ovat erilaisia. Siemenviljelyksillä ei ole kyse kloonaamisesta eikä geenimanipulaatiosta.

Siementen laatu

Siemenviljelmillä käpyjen ja siementen kehitystä autetaan hyvillä kasvatusolosuhteilla ja hoitotoimenpiteillä. Harvassa kasvatustiheydessä ne saavat runsaasti valoa, lämpöä ja ravinteita. Näistä syistä johtuen siemenviljelyksillä tuotettu siemen on kooltaan isoa, useinmiten hyvin tuleentunutta ja sen itävyys on korkea. Näiden ominaisuuksien vuoksi niistä saadaan merkittäviä etuja metsänuudistamiseen ja erityisesti taimituotannolle.

Ilmasto kiittää

Jalostettu puu sitoo hiilidioksidia enemmän sekä kasvaessaan metsässä, että sen jälkeen, kun se on kaadettu, jalostettu sahatavaraksi ja siitä rakennetaan esimerkiksi taloja. Suuremmasta kasvusta ja paremmasta laadusta johtuen jalostettuja siemeniä käyttäen on mahdollista sitoa enemmän hiilidioksidia metsiin sekä jalostettuihin tuotteisiin ja myös korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, kuten muovipakkauksia, tekstiilejä ja polttoaineita.

Jos jalostettuja siemeniä käytetään lähivuosikymmeninä samaan tapaan kuin tällä hetkellä ja perustetaan uusia, entistä parempia siemenviljelmiä, niin Suomen metsien kasvua voidaan jalostetuilla siemenillä lisätä yli 10 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain eli yli 10%.

 

Katso ja välitä muillekin tiedoksi Kaikki alkaa siemenestä -video!

 

Tämän videon toteutti Tapio Palvelut Oy yhdessä Tussitaikurit Oy:n kanssa.

Tapio Palvelut Oy tuottaa siemeniä pinta-alaltaan noin 480 hehtaarin siemenviljelyksillä Etelä- ja Keski-Suomessa sekä markkinoi niitä asiakkaille metsäkylvöön ja taimitarhoille.

Tapion kaupassa on tarjolla muutamia siemeneriä. Lisää tietoa siemeneristä, saat kun otat meihin yhteyttä. Tee tarjouspyyntö osoitteeseen siemenkeskus@tapio.fi tai ota yhteyttä siemenmyyntiin puh. 0294 32 6000.

 

  • Lisätietoa
  • Hannu Niemelä

    Metsäpäällikkö

    hannu.niemela(at)tapio.fi

    +358 40 585 0005

  • Sakari Pönniö

    Seed Manager, siemenkeskus

    sakari.ponnio(at)tapio.fi

    +358 40 552 0508