Puunkorjuun kausivaihtelu haastaa metsäkoneyritysten resurssitehokkuuden

Metsäkoneurakointia haittaa kausivaihtelu, kun puunkorjuun ja muiden konetöiden kuukausikohtaiset työmäärät vuoden mittaan vaihtelevat. Käytännössä merkittävä osa puunkorjuusta tehdään talvella lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana ja vastaavasti kesäkuukausina vain hieman yli puolet puunkorjuukalustosta on käytössä. Kesäaikana työllisyyttä kohentavat muut konetyöpalvelut, kuten maanmuokkaus ja koneistutus.

Ympärivuotisesti liikennöitävä metsäautotieverkosto on resurssitehokkaan puunkorjuun edellytys.
Ympärivuotisesti liikennöitävä metsäautotieverkosto on resurssitehokkaan puunkorjuun edellytys.

Puunhankinnan kuukausikohtaisia tavoitemääriä tulisi tasata kesä- ja talvikauden kesken edistämällä sulan maan aikaisia kivennäismaiden kuusikoiden kasvatushakkuita ja suometsien hakkuita. Tasaisempi kuukausikohtainen työmäärä parantaa metsäkoneyritysten resurssitehokkuutta ja varmistaa teollisuuden lisääntyvän puuraaka-aineen hankinnan nykyisellä konekapasiteetilla. Jossain määrin kausivaihteluun on sopeuduttava, koska eri vuodenaikoina sääolosuhteet rajoittavat kaluston liikkumista metsämaastossa ja vanhemmilla metsäautoteillä. Tavoitteena on, että puunkorjuu työllistää 10–10,5 kuukautta vuodessa, kun vuosiloma- ja kelirikkoaika on noin 1,5-2 kuukautta. Tapio selvitti 2015 syksyllä metsäkoneyritysten käytäntöjä kausivaihtelun hallinnassa.

Laaja-alainen toiminta hyödyksi kausivaihtelun hallinnassa

Metsäkoneyritysten laajentuminen tasaa työllisyyttä, kun puunkorjuupalveluja tuotetaan useammalle asiakkaalle. Tapion tekemän selvityksen mukaan moniasiakkuus lyhentää vuotuista seisokkia ja parantaa konekapasiteetin käyttöastetta. Jatkossa moniasiakkuutta edistää metsäkonetöiden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä, WoodForce, joka toimii usean puunhankintaorganisaation metsäjärjestelmissä. Tällöin sama työkone voi työskennellä joustavasti kahden tai useamman asiakkaan työmailla, kun asiakaskohtainen toiminnanohjausjärjestelmä ei ole rajoitteena.

Metsäkoneyritysten työllisyyttä lisää myös muut konetyöt, kuten maanmuokkaus, koneistutus ja metsänparannustyöt sekä suometsien kesäaikaiseen puunkorjuuseen soveltuva kalusto. Osa metsäkoneyrityksistä on urakoinut metsänhoitotöitä ja linjanalustojen raivausta miestyönä. Lisäpalveluilla henkilöstö on työllistynyt lähes ympärivuoden ja lomautustarve on vähentynyt. Yritysten on kuitenkin investoitava kalustoon, jota ei voida käyttää ympärivuotisesti.

Hyvä leimikkosuunnittelu lisää kesäkorjuukelpoisia kohteita

Puunkorjuun leimikkosuunnittelu metsäkoneyritysten tekemänä on tarkentanut korjuukelpoisuuden arviointia. Laajoista talvikorjuukohteista on pystytty erottelemaan kesäkorjuukelpoisia lohkoja, jotka on ketjutettu muiden kesäleimikoiden yhteyteen. Näin on vähennetty korjuun painottumista talvikuukausille. Tulevaisuudessa voidaan maaston kantavuuden arvioinnissa hyödyntää entistä tehokkaammin metsäalueiden maaperätietoja sekä sadanta- ja lämpötilatietoja kesäaikaisen puunkorjuun lisäämiseksi.

Metsäkoneyritysten toiminnan laajeneminen on tehostanut työkoneiden siirtoja

Työkoneiden siirrot ovat metsäkoneyritysten arkipäivää. Pienilläkin metsäkoneyrityksillä on yleensä oma siirtoauto eli lavetti käytössään, vaikka sen seisonta-aika on merkittävä. Työkoneiden siirrot ovat kustannuserä, johon on haettu säästöjä yrittäjien välisellä yhteistyöllä. Esimerkiksi alihankintapalvelujen käyttö on lisännyt yhteistyötä, kun samalla siirtoautolla on liikuteltu useamman yrittäjän kalustoa.

Metsäkoneyritysten toiminta on laajentunut, vuotuinen puunkorjuun määrä voi olla 300 000-500 000 m3 ja urakointisopimukseen sisältyy usein myös muita metsäalan konetöitä. Laajentuminen on tehostanut siirtoautojen käyttöä, kun konekaluston määrä on lisääntynyt. Yhdellä siirtoautolla liikutellaan alueesta riippuen 2-4 korjuuketjua eli 4-8 työkonetta.

Resurssitehokas puunkorjuu -raportti, PDF

Lisätietoja: Laatu- ja koulutusasiantuntija Ari Nieminen, puh.040 718 2595, ari.neiminen(at)tapio.fi