Tapion blogi: Tuhkalannoitukseen tukea!

Yksityismetsien tuhkalannoitusta edistetään edelleen kestävän metsätalouden rahoituslakia muutettaessa. Terveyslannoituksena tehtävään tuhkalannoitukseen voi saada tukea suometsissä. Terveyslannoitus säilyy omana työlajinaan uudessakin lainsäädännössä. Lakimuutoksen odotetaan tulevan voimaan keväällä 2016. Tuhkalannoitetta on levitetty Suomessa vuosittain noin kymmenelle tuhannelle metsähehtaarille.

Kopteri lannoittaa 2

Ravinteet liikkeelle

Paitsi kemera-rahoitteisena terveyslannoitteena, tuhkaa suositellaan muutoinkin ojitettujen turvemaiden lannoitukseen. Tuhka sisältää lukuisia hivenaineita, jotka parantavat maaperän ravinnetasapainoa ja vauhdittavat puuston kasvua typpirikkailla suomailla. Emäksinen tuhka laittaa ravinteet liikkeelle happamassa turpeessa.

Niin kustannustehokkuuden kuin ympäristönsuojelunkin näkökulmasta tuhkalannoitus kannattaa toteuttaa osana suometsän hoitoa. Ensin avataan ojalinjat ja tehdään harvennushakkuut. Sen jälkeen levitetään tuhkalannoite metsätraktorilla samoja ajouria pitkin. Ojat kaivetaan viimeiseksi, jolloin lannoiterakeet eivät jää ojiin virran vietäviksi. Levitys voidaan tehdä myös helikopterilla.

Pitkä vaikutus

Tuhkalannoitus on tavallista lannoitusta työläämpi ja arvokkaampi operaatio, mutta sen vaikutusaikakin on huomattavasti normaalia pitempi. Ajan myötä tuhkalannoitus voi osoittautua edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Fosforin osalta tuhkalannoituksen vaikutusaika on jopa 50 vuotta. Tuhkalannoitus on tarpeen vain kerran tai kahdesti metsikön kiertoaikana, joka on nykymetsätaloudessa 60 – 80 vuotta.

Tiukka laadunvarmistus

Metsälannoitteiden valmistukseen sopivia tuhkia syntyy puuta ja turvetta polttavissa lämpölaitoksissa. Tuhkien lannoituskäyttö on mahdollista vasta sitten, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut toiminnalle laitoskohtaisen hyväksynnän.

Tuhkan laatu ja turvallisuus varmennetaan laboratorioanalyysein. Jokainen lannoiteraaka-aineena käytetty tuhkaerä pitää pystyä jäljittämään. Tuhkalannoitteen sisältämien ravinteiden vähimmäispitoisuudet ja haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet on määritelty lannoiteasetuksessa.

Ei vesistöhaittoja

Tutkimustiedon valossa tuhkalannoitus ei ole riski alapuolisille vesistöille. Tuhkan pH-arvoa nostava vaikutus sitoo raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, jolloin niiden huuhtoutumista ei tapahdu haitallisissa määrin. Myös fosforin huuhtoutuminen on hyvin vähäistä.

Metsänomistaja voi siis valita tuhkalannoituksen turvallisin mielin. Marjoja ja sieniä ei silti suositella poimittavaksi lannoitusvuonna. Tämän asian tiimoilta on tekeillä lisäselvityksiä.

Samuli Joensuu, vesiensuojelun asiantuntija, Tapio Oy