Vuodet eivät ole veljeksiä – viileä kesä vaikuttaa myös männyn siemensatoihin

Tämä kesä jää historiaan varsin viileänä ja sateisena. Kesä tuli vasta elokuussa ja hyvä niin, mutta se ei enää voinut korjata alkukesän koleutta. Edellinen kesä oli vähän samanlainen, mutta lämmin jakso osui keskemmälle kesää. Tämän ja parin edellisen kesän perusteella voidaan arvioida parin seuraavan vuoden siemensatoja ja tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi männyn luontaisen uudistamisen hakkuiden ajoituksessa lähinnä Pohjois-Suomen alueella.

mannyn-emikukinnotMännyn käpyjen kehittyminen tapahtuu kolmen kesän aikana. Ensimmäisenä kesänä syntyvät silmut, toisena ne kehittyvät pikkukävyiksi ja kolmantena kesänä kasvavat isoiksi kävyiksi ja siemen tuleentuu kypsäksi. Kohtuullisen hyvien edellisten vuosien perintönä männyn käpyä on puissa tänä syksynä varsin hyvin, mutta tämän kesän säät eivät näytä riittävän siihen, että siemen tuleentuisi Pohjois-Suomessa.
Tällä hetkellä, elo-syyskuun vaiheessa, Etelä-Suomessa kasvukauden lämpösummat ovat noin 1050 – 1100 dd-astetta. Tämä on samaa tasoa kuin vuonna 2008, jolloin oli tähän mennessä 2000-luvun alimmat lämpösummat. Syyskuun aikana lämpösummaa kertynee Etelä-Suomessa vielä noin 100 dd-astetta, mutta tämän vuosituhannen alimpien lämpösummien ”ennätys” näyttää aika todennäköiseltä. Etelä-Suomen lämpösummat ovat kuitenkin sellaisia, että männyn siemen tuleentuu Etelä-Suomessa jotakuinkin normaalisti.
Pohjois-Suomessa lämpösummat näyttävät jäävän Pudasjärven korkeudella alle 900 dd:n ja Kemijärvellä alle 750 dd:n. Tämä tarkoittaa sitä, että Pudasjärven korkeudella siemenen tuleentuminen on epävarmaa, parhailla etelänpuoleisilla rinteillä ehkä onnistuu, mutta kylmemmillä paikoilla ei. Kemijärven lämpösummat eivät riitä tuottamaan itävää siementä. Pohjois-Suomen osalta tilanne on harmillinen, koska tänä vuonna olisi ollut ainakin jonkin verran käpyjä ja siemenvarastot ovat huvenneet.
Viileä kesä näyttää vaikuttavan myös männyn kukkasilmujen kehitykseen, pölytykseen ja pikkukäpyjen kehitykseen. Näyttää siltä, että vuodet 2016 ja 2017, ovat männyn siemensatojen osalta heikompia kuin viime vuodet.
Siemenviljelyksillä tilanne ei ole niin huono kuin metsissä. Siemenviljelykset on sijoitettu mahdollisimman lämpimiin paikkoihin ja puut kasvavat niillä harvassa asennossa ja saavat siten tavallista suuremmat määrät valoa ja lämpöä. Siemenviljelyksiltä satoa tulee, mutta määrä ja laatu jäänevät niilläkin hyvää vuotta alemmas.
Jalostetulla siemenviljelyssiemenellä perustettu metsä tuottaa metsänomistajalle rekkakuorman enemmän puuta kuin paikallinen metsikkösiemen. Metsätalouden taloudellista, pitkän ajan kannattavuutta ajatellen, mitään muuta ei yleensä kannattaisi käyttää.
Tapio on siementuottajana ja markkinoijana toki varautunut huonompiinkin vuosiin. Männyn siemenviljelyssiementä on Etelä- ja Keski-Suomeen varastoissa hyvin ja Pohjois-Suomeen on metsikkösiementä. Pohjois-Suomen korkeiden alueiden siementilanne on normaali… Sitä ei ole koskaan saatu kerättyä tarvetta vastaavasti varastoihin.

Hannu Niemelä
Metsäpäällikkö, Tapio Silva Oy
hannu.niemela@tapio.fi
+358 40 585 0005