Taustaa
Viime vuosina on ollut useita myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet vaurioita sähköverkolle. Lumen sähkölinjojen päälle painamat puut ovat myös toistuvasti haitanneet sähkönjakelua.
Vuoden 2011 lopulla olleiden myrskyjen jälkeen elinkenoministeri Jyri Häkämies antoi TEM:n energiaosaston tehtäväksi ryhtyä toimiin sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi. TEM:n ehdotus toimenpiteiksi julkaistiin 19.3.2012; ”Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus sähkönjakelun toimintavarmuuden parantamiseksi ja sähkökatkojen vaikutusten lieventämiseksi.”. Osa näistä ehdotuksista edellyttää säädösmuutoksia, jotka saatettiin voimaan uudessa sähkömarkkinalaissa syyskuussa 2013.
Elinkenoministeri Häkämies vetosi Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksiin, että ne suorittaisivat keskijänniteverkossa ET:n ja MTK:n/SLC:n yhteisen suosituksen mukaiset vierimetsien hoitotoimenpiteet. Suosituksen pohjalta onkin käynnistynyt vierimetsien hoitohankkeita.
Keskijännitteisen sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen tukee haja-asutusalueiden pysyvää ja vapaa-ajan asumista ja maatilojen sekä muun elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Sähkönjakeluyhtiöille asetetut vaatimukset sekä sähkökatkosten vakiokorvausjärjestelmä johtavat siihen, että sähkönjakeluyhtiöt joutuvat investoimaan nykyistä enemmän keskijännitteiseen sähköverkkoon.
Sähköverkon laajuudesta ja olosuhteiden vaihtelusta johtuen toimintavarmuuden turvaamisessa tulee ottaa käyttöön kaikki hyvät tekniset ratkaisut, toimintatavat ja organisaatioiden tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen. Myös vierimetsien hoidossa tulee parantaa metsätalouden toimijoiden ja sähkönjakeluyhtiöiden yhteistyötä. Mikäli kaikki osapuolet; metsänomistajat, metsätalouden toimijat sekä heidän toimihenkilönsä, yrittäjät ja viranomaiset, tuntisivat vierimetsien hoidon periaatteet ja mahdollisuudet sekä tarvittavia toimenpiteitä tehtäisiin systemaattisesti, tilanne olisi huomattavasti nykyistä parempi.
Aikaisempia toimenpiteitä
Viime vuosina on siirrytty käyttämään aiempaa enemmän muovieristeellä päällystettyä ns. PAS-johtoa ja linjoja on pyritty siirtämään pois metsistä. 20 kV:n verkon kaapelointiaste on Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan tällä hetkellä noin 12 %. Tilanne muuttuu käytännössä varsin hitaasti. Keskijännitteisestä verkosta tullee osa olemaan avojohtoina ja sijaitsemaan metsässä vielä vuosikymmentenkin päästä. Linjan uusiminen tapahtuu yleensä vasta kun linja on käyttöikänsä lopulla ja osa linjoista on sellaisia, ettei ilmajohdolle ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista vaihtoehtoa. Näin tullee olemaan siitä huolimatta, että verkkoyhtiöt panostavat uusiin linjoihin ja maakaapelointiin huomattavasti nykyistä enemmän.
Haja-asutusalueet ovat sähkönjakelun kannalta vaikeinta aluetta. Sähköverkko on kaupungeissa pääosin jo kaapeloitu maahan ja muillakin tiiviisti rakennetuilla alueilla maakaapelointi etenee melko nopeasti. Haja-asutusalueiden asuinrakennukset, maatilat ja kesämökit ovat kohteita, joiden sähkösaanti tulee olemaan vielä pitkään pääosin ilmajohtojen varassa.
Energiateollisuus ry, MTK ja SLC tekivät vuonna 2011 yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on edistää johtoalueiden vierimetsissä sellaisten metsänhoito- ja hakkuutöiden tekemistä, joilla puiden aiheuttamat sähkökatkokset saataisiin vähenemään nykyisestään ja näin varmistamaan mahdollisimman häiriötön sähkön jakelu.
Sähkönjakelun toimintavarmuuden kriteeristö ja tavoitetasot -projektin tulokset Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 2010 (PDF)
Tulokset
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon tehostaminen on merkittävä keino maakaapeloinnin ja ilmajohtojen parempiin paikkoihin siirtämisen lisäksi parannettaessa sähkön toimitusvarmuutta.
Vierimetsien hoidon etuja ovat nopea ja laaja vaikuttavuus sekä kohtuulliset kustannukset. Vierimetsän hoito taimikko- ja/tai ensiharvennusvaiheessa vähentää erityisesti lehtipuiden taipumista lumen vaikutuksesta sähkölinjan päälle. Harvennukset nopeuttavat puiden järeytymistä ja tämä lieventää myös myrskyjen vaikutuksia pitkäaikaisesti. Haasteina ovat muun muassa se, että hyvin voimakkaan myrskyn vaikutuksia vierimetsän hoidolla ei voida estää ja vierimetsän käsittely joudutaan toistamaan kun linjan varren taimikot ovat kasvaneet uhaksi sähkölinjalle.
Projektissa:
- tuotettiin uutta tietoa vierimetsien määrästä ja ominaisuuksista
- analysoitiin vierimetsien kaukokartoitusmenetelmiä ja niiden soveltamismahdollisuuksia sähköverkkoyhtiöiden toiminnassa
- kuvattiin metsiköiden eri kehitysvaiheisiin liittyvät riskit sähkönjakelulle ja kehitettiin metsänhoidollisia keinoja, joilla voidaan pienentää puustosta aiheutuvia riskejä
- laskettiin korvausperusteet tilanteisiin, joissa vierimetsän hoidosta aiheutuu tulonmenetyksiä metsänomistajalle
- laadittiin opas vierimetsän hoitoprojektin suunnittelusta ja toteuttamisesta
Projektissa tuotettu tieto ja uudet toimintatavat voidaan ottaa pääosin välittömästi käyttöön.
Vierimetsien hoitoa tehdään verkkoyhtiöiden toimesta, joko omana työnä tai ostamalla palvelu metsäalan toimijoilta. Sähkölinjan vierimetsän käsittelyyn pyydetään aina metsänomistajan lupa. Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenterna Centralförbund SLC antoivat syksyllä 2012 jäsenilleen yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta.
Projektin ohjausryhmä
Kennet Hänninen, puheenjohtaja Energiateollisuus ry.
Arto Tuovinen PKS Sähkönsiirto Oy
Pertti Hänninen Järvi-Suomen Energia Oy, 8/2012-3/2013
Ari Pylkkänen Järvi-Suomen Energia Oy, 4-8/2013
Sanni Harala Elenia Verkko Oy
Sauli Antila Fortum Sähkönsiirto Oy, 8-12/2012, 2-8/2013
Markku Kaarlela Fortum Sähkönsiirto Oy, 1/2013
Markku Kinnunen TEM, 8-9/2012
Tatu Pahkala TEM, 10/2012-8/2013
Anssi Kainulainen MTK
Hannu Niemelä Tapio