Juuremme ovat vuonna 1907 perustetussa Suomen metsänhoitoyhdistys Tapiossa. Tapion ja suomalaisen metsänhoidon historia kulkevat käsi kädessä itsenäisen Suomen kehityksen kanssa. Metsillä on ollut suuri merkitys maamme hyvinvoinnille aina sotavuosista jälleenrakentamiseen, teollistumiseen ja tämän päivän biotalouteen. Alkuaikoina Tapion keskeinen tehtävä, metsänhoidon neuvonnan ja valistuksen lisäksi, oli metsälain valvonta. Metsänparannuslain myötä tehtävät laajenivat soiden kuivatukseen ja muuhun metsänparannukseen, joita toteutti kenttäorganisaatio metsänparannuspiireineen. Vuonna 1933 perustettu Metsälehti on ollut läpi vuosikymmenten puolueeton metsäalan viestinviejä ja metsätalouden edistäjä, joka on omalta osaltaan välittänyt hyvän metsänhoidon sanomaa metsäammattilaisille ja metsänomistajille.

Metsänhoidon suositusten kautta Tapion kädenjälki on jo vuosisadan näkynyt kaikkialla suomalaisissa talousmetsissä. Suositukset rakentuvat kestävän kehityksen periaatteiden pohjalle, ja nykyään ne tuotetaan yhteistyössä koko metsäsektorin kanssa. Tapion rooli on reilun 110 vuoden aikana vaihtunut metsälain valvojasta metsäbiotalouden asiantuntijapalveluita tarjoavaksi yritykseksi, mutta perustehtävä on aina ollut ja on edelleen kestävän metsien hoidon ja käytön kehittäminen sekä metsä- ja luontotiedon välittäminen.

Tänä päivänä Tapio on metsä- ja luontotiedon kansainvälistyvä huippuosaaja, joka tarjoaa ratkaisuja metsien ja luonnon kestävään, vastuulliseen ja monipuoliseen käyttöön.

Katso kuvia ja tarinoita Tapion taipaleelta →

Tapion vuodet

1907

  • Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustetaan 3.12.1907, kun Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyvät.

1909

  • Tapion ja maanviljelysseurojen ensimmäinen yhteinen taimitarha.

1910

  • Föreningen för Skogskultur perustetaan 15.12.1910 edistämään käytännön metsänhoitotyötä Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
  • Tapion taskukirja julkaistaan ensimmäisen kerran.

1912

  • Tapio tekee kahden kunnan alueella Suomen ensimmäisen metsäinventoinnin.

1917

  • Suomi itsenäistyy.
  • Läänin metsälautakunnille annetaan tehtäväksi metsälain valvonta.
  • Metsäntutkimuslaitos perustetaan.

1918

  • Torpparilain ja sitä seuraavien lakien myötä Suomeen syntyy 90 000 uutta maanomistajaa kahdessa vuosikymmenessä.

1922

  • Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi alkaa.
  • Ruotsinkieliset maanviljelysseurat siirtyvät Tapiosta Föreningen för Skogskultur:iin 1928.
  • Keskusmetsäseura Tapio tulee suomenkielisten ja Centralskogssällskapet för Skogskultur ruotsinkielisten metsänhoitolautakuntien keskuselimeksi.
  • Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki vahvistetaan.
  • Metsänhoitolautakunnat vastaavat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä.
  • Metsänparannuslain myötä valtion varoja myönnetään soiden kuivatukseen ja muiden vähätuottoisten metsäalojen parantamiseen.

1930

  • Tapiossa perustetaan metsänparannusosasto, metsänparannuspiirejä ensi alkuun kuusi.
  • Skogsbruket-lehti perustetaan.
  • Metsänhoitoyhdistykset alkavat saada valtion tukea ja niiden merkitys kasvaa.

1932

  • Tapio-lehden (1906–1931) seuraajaksi Metsälehti.

1939

  • Talvisota ja sen jälkeen pika-asutuslaki (1940), pula-aika, säännöstely, alueluovutukset, maanhankintalaki (1945) ja jälleenrakentaminen heijastuvat pitkään yksityismetsätalouden toimintaan.

1942

  • Maataloustuottajain keskusliiton metsävaltuuskunta perustetaan metsänhoitoyhdistysten keskuselimeksi ja yksityismetsänomistajien edunvalvojaksi.

1948

  • Harsintajulkilausumassa tuomitaan jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä.

1949

  • Metsänparannuslakiin sisällytetään metsäteiden rakentaminen.

1950

  • Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä, tapahtumassa puoli miljoona osanottajaa.
  • Metsänhoitoyhdistyslain myötä jokaiseen kuntaan tulee metsänhoitoyhdistys ja metsänhoitomaksut otetaan käytäntöön.

1957

  • Siemen-Tapio perustetaan eduskunnan tekemällä päätöksellä.

1963

  • Laki metsänviljelyn edistämisestä.
  • Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä.

1964

  • MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle.

1968

  • Keskusmetsäseurat metsänparannuspiireineen Keskusmetsälautakunniksi.
  • Uusi metsänparannuslaki.
  • Metsänhoitolautakunnat muuttuvat piirimetsälautakunniksi.

1978

  • Kansallispuisto-ohjelma ja sitä seuraavat suojeluohjelmat, mietinnöt ja lait nostavat ympäristöasiat entistä tärkeämmälle sijalle metsätaloudessa.

1980

  • Tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittiin ensimmäistä kertaa yli 500 000 ha vuodessa.

1982

  • Kustannusosakeyhtiö Metsälehti perustetaan.

1985

  • Metsä 2000 -ohjelmalla tehostetaan teollisuuden raakapuun saantia.

1987

  • Piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyvät metsälautakunniksi.

1989

  • Taimi-Tapio Oy perustetaan.

1991

  • Keskusmetsälautakunnat muuttuvat metsäkeskuksiksi.

1992

  • Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan.

1993

  • Metsäverolainsäädännön uudistuksessa aletaan siirtyä puun myyntitulojen verotukseen.

1994

  • Tapiossa laaditaan ”Luonnonläheinen metsänhoito” -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito.

1995

  • Suomi liittyy EU:hun.

1996

  • Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät kaksikieliseksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka sen jälkeen toimii asiantuntija- ja kehittämisorganisaationa eikä Tapiolla ole julkiseen valtaan liittyviä tehtäviä.
  • Metsäkeskukset siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ja vastaavat alueellaan metsälakien valvonnasta ja metsätalouden edistämisestä, metsänomistajien palveluista ja alueellisista metsäohjelmista.
  • Helsingin metsälautakunta ja Pohjanmaan metsälautakunta yhdistyvät muodostaen ruotsinkieliset alueet kattavan Rannikon metsäkeskuksen.

1997

  • Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

1998

  • Kansallinen metsäohjelma 2010 valmistuu tavoitteena turvata metsissä talouden rinnalla monimuotoisuus ja virkistysmahdollisuudet.
  • Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan, metsänhoitoyhdistysten yhdistyminen jatkuu.

1999

  • FFCS-sertifiointi käynnistyy Suomessa.

2006

  • Tapion päätehtävänä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi.
  • Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten teema on ”Monta tietä hyvään metsään”. Suositukset tarjoavat metsänomistajille uusia vaihtoehtoja metsätalouden erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

2007

  • Itsenäinen Suomi 90 vuotta.
  • Tapio 100 vuotta.

2012

  • Laki Suomen metsäkeskuksesta astui voimaan 1.1.2012. Alueelliset metsäkeskukset yhdistyivät Suomen metsäkeskukseksi ja Tapion metsäkeskusten kehittämistehtävät siirtyivät uuteen metsäkeskukseen.

2014

  • Uudistunut metsälaki ja Tapion Metsänhoidon suositukset tulivat voimaan. Suositusten teemana on ”Tavoitteidesi mukainen metsä”. Eri-ikäisrakenteisen metsän hoito tuli metsänhoidon suosituksiin. Lisätietoa: www.metsanhoitosuositukset.fi

2015

  • 2.1.2015 Tapiosta muodostettiin valtion kokonaan omistama ja sille metsä- ja biotalouden asiantuntijapalveluja tarjoava osakeyhtiö Tapio Oy. Samalla perustettiin muita tahoja palveleva tytäryhtiö Tapio Silva Oy.

2018

  • Tapion tytäryhtiö Tapio Silva sulautuu sisaryhtiöönsä Metsäkustannukseen. Yhdessä ne muodostavat uuden tytäryhtiön Tapio Palvelut Oy.
  • Karttakeskuksen kuluttajaliiketoiminnan osto vahvistaa Tapion asemaa metsä- ja luontotiedon, ulkoiluharrastajien ja matkailijoiden kaipaamien tuotteiden kustantajana. Samalla liiketoiminta laajenee myös kartankustantajaksi ja paikkatiedon osaajaksi.