Tapio Konserni on jo yli 115 vuoden ajan koonnut metsätietoa ja kasvattanut metsän tajua. Tapio on riippumaton, kokenut ja viisas metsäntuntija, joka ajaa yhtä asiaa: Suomen metsien parasta mahdollista hyvinvointia ja sitä kautta suomalaisten hyvinvointia. Tapio tarjoaa uusimpaan tutkimukseen perustuvaa faktatietoa ja asiantuntijapalveluita sekä tehokkaita ratkaisuja metsien kestävään hyödyntämiseen.

Suomalainen yhteiskunta elää yhdessä metsän kanssa, osaavasti arvostaen ja innovoiden. Metsä on sekä menneisyyttä että tulevaisuutta. Tapion asiantuntijat tuottavat tieteen ja metsäntuntemuksen keinoin monenlaisia työkaluja, joiden avulla suomalaista metsätulevaisuutta kehitetään vastuullisesti.

Metsäasiaa. Ajassa.
Tapion historia alkoi jo 1907 Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion perustamisesta. Yhtiö on kulkenut maan kehityksen mukana itsenäistymisen, sotavuosien, jälleenrakentamisen ja teollistumisen kautta tämän päivän biotalouteen. Metsänhoidon neuvonta ja valistus, metsälain valvonta sekä erilaiset metsänparannuskeinot ovat muuttuneet tämän päivän erikoisosaamiseksi ja metsäbiotalouden ja paikkatiedon asiantuntijapalveluiksi. Nyt keskiössä eivät ole vain lait, vaan suositukset, vaihtoehdot ja erilaisten päätösten vaikutukset. Tapion perustehtävä on kestävän metsien hoidon ja käytön kehittäminen sekä metsä- ja luontotiedon välittäminen.

Metsälehti, joka perustettiin vuonna 1933, on pitänyt linjansa puolueettomana metsäalan viestijänä ja metsätalouden edistäjänä. Lehti välittää hyvän metsänhoidon sanomaa metsänomistajille, metsäammattilaisille ja muille metsästä kiinnostuneille.

Tapion voimakas kädenjälki näkyy konkreettisesti Metsänhoidon suosituksissa, joita yhtiön asiantuntijat ovat jo vuosisadan ajan laatineet suomalaisia talousmetsiä varten. Nykyisin kestävän kehityksen periaatteisiin perustuvat suositukset tuotetaan metsänomistajien, metsäteollisuuden ja luontojärjestöjen edustajien yhteistyönä, Tapion johdolla. Vastuullisena tiedontuottajana ja metsäbiotalouden kehittäjänä Tapion vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ovat merkittävät.

Tapion kasvuliiketoiminnan ISO 9001 -sertifioitu siementuotanto, nopeammin ja laadukkaammin kasvavat jalostetut taimet, ovat konkreettinen esimerkki osaamisen soveltamisesta käytäntöön, tulevien sukupolvien hyväksi.

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon syvällinen osaaja, jonka asiantuntijuutta käytetään ratkaisujen hakemiseen ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä metsien ja luonnon kestävässä, vastuullisessa ja monipuolisessa käytössä. Tutkittu, riippumaton tieto ja toimintavaihtoehdot nostavat mm. ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmat taloudellisten arvojen rinnalle.

Tapio-konsernin emoyhtiö Tapio Oy tarjoaa metsän ja luonnon asiantuntijapalveluita valtiolle. Omistajanohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia.

Tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy tarjoaa monipuolisia metsätalouden ratkaisuja metsänomistajille, yrityksille, kunnille ja oppilaitoksille, julkaisee Metsälehteä sekä tarjoaa paikkatieto-osaamista ja aineistoja digitaalisessa ja painetussa muodossa.

Digitapio Oy, yhteisyritys AFRY Oy:n kanssa, tuottaa innovatiivisia digitaalisia metsänhoidon sovelluksia ja työkaluja.

Hyväksymällä markkinointievästeet näet videon.
Katso kuvia ja tarinoita Tapion taipaleelta →

Tapion vuodet

1907

  • Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustetaan 3.12.1907, kun Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyvät.

1909

  • Tapion ja maanviljelysseurojen ensimmäinen yhteinen taimitarha.

1910

  • Föreningen för Skogskultur perustetaan 15.12.1910 edistämään käytännön metsänhoitotyötä Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
  • Tapion taskukirja julkaistaan ensimmäisen kerran.

1912

  • Tapio tekee kahden kunnan alueella Suomen ensimmäisen metsäinventoinnin.

1917

  • Suomi itsenäistyy.
  • Läänin metsälautakunnille annetaan tehtäväksi metsälain valvonta.
  • Metsäntutkimuslaitos perustetaan.

1918

  • Torpparilain ja sitä seuraavien lakien myötä Suomeen syntyy 90 000 uutta maanomistajaa kahdessa vuosikymmenessä.

1922

  • Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi alkaa.
  • Ruotsinkieliset maanviljelysseurat siirtyvät Tapiosta Föreningen för Skogskultur:iin 1928.
  • Keskusmetsäseura Tapio tulee suomenkielisten ja Centralskogssällskapet för Skogskultur ruotsinkielisten metsänhoitolautakuntien keskuselimeksi.
  • Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki vahvistetaan.
  • Metsänhoitolautakunnat vastaavat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä.
  • Metsänparannuslain myötä valtion varoja myönnetään soiden kuivatukseen ja muiden vähätuottoisten metsäalojen parantamiseen.

1930

  • Tapiossa perustetaan metsänparannusosasto, metsänparannuspiirejä ensi alkuun kuusi.
  • Skogsbruket-lehti perustetaan.
  • Metsänhoitoyhdistykset alkavat saada valtion tukea ja niiden merkitys kasvaa.

1932

  • Tapio-lehden (1906–1931) seuraajaksi Metsälehti.

1939

  • Talvisota ja sen jälkeen pika-asutuslaki (1940), pula-aika, säännöstely, alueluovutukset, maanhankintalaki (1945) ja jälleenrakentaminen heijastuvat pitkään yksityismetsätalouden toimintaan.

1942

  • Maataloustuottajain keskusliiton metsävaltuuskunta perustetaan metsänhoitoyhdistysten keskuselimeksi ja yksityismetsänomistajien edunvalvojaksi.

1948

  • Harsintajulkilausumassa tuomitaan jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut metsänuudistamismenetelmänä.

1949

  • Metsänparannuslakiin sisällytetään metsäteiden rakentaminen.

1950

  • Metsämarssin myötä painotetaan metsänomistajille ja koko kansalle metsänhoitotyön tärkeyttä, tapahtumassa puoli miljoona osanottajaa.
  • Metsänhoitoyhdistyslain myötä jokaiseen kuntaan tulee metsänhoitoyhdistys ja metsänhoitomaksut otetaan käytäntöön.

1957

  • Siemen-Tapio perustetaan eduskunnan tekemällä päätöksellä.

1963

  • Laki metsänviljelyn edistämisestä.
  • Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä.

1964

  • MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle.

1968

  • Keskusmetsäseurat metsänparannuspiireineen Keskusmetsälautakunniksi.
  • Uusi metsänparannuslaki.
  • Metsänhoitolautakunnat muuttuvat piirimetsälautakunniksi.

1978

  • Kansallispuisto-ohjelma ja sitä seuraavat suojeluohjelmat, mietinnöt ja lait nostavat ympäristöasiat entistä tärkeämmälle sijalle metsätaloudessa.

1980

  • Tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittiin ensimmäistä kertaa yli 500 000 ha vuodessa.

1982

  • Kustannusosakeyhtiö Metsälehti perustetaan.

1985

  • Metsä 2000 -ohjelmalla tehostetaan teollisuuden raakapuun saantia.

1987

  • Piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyvät metsälautakunniksi.

1991

  • Keskusmetsälautakunnat muuttuvat metsäkeskuksiksi.

1992

  • Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan.

1993

  • Metsäverolainsäädännön uudistuksessa aletaan siirtyä puun myyntitulojen verotukseen.

1994

  • Tapiossa laaditaan ”Luonnonläheinen metsänhoito” -suositukset, joissa otetaan huomioon metsien monikäyttö ja maisemanhoito.

1995

  • Suomi liittyy EU:hun.

1996

  • Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät kaksikieliseksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka sen jälkeen toimii asiantuntija- ja kehittämisorganisaationa eikä Tapiolla ole julkiseen valtaan liittyviä tehtäviä.
  • Metsäkeskukset siirtyvät maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ja vastaavat alueellaan metsälakien valvonnasta ja metsätalouden edistämisestä, metsänomistajien palveluista ja alueellisista metsäohjelmista.
  • Helsingin metsälautakunta ja Pohjanmaan metsälautakunta yhdistyvät muodostaen ruotsinkieliset alueet kattavan Rannikon metsäkeskuksen.

1997

  • Uusi metsälaki koskee kaikkia Suomen metsiä ja sen tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

1998

  • Kansallinen metsäohjelma 2010 valmistuu tavoitteena turvata metsissä talouden rinnalla monimuotoisuus ja virkistysmahdollisuudet.
  • Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan, metsänhoitoyhdistysten yhdistyminen jatkuu.

1999

  • FFCS-sertifiointi käynnistyy Suomessa.

2006

  • Tapion päätehtävänä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi.
  • Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten teema on ”Monta tietä hyvään metsään”. Suositukset tarjoavat metsänomistajille uusia vaihtoehtoja metsätalouden erilaisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

2007

  • Itsenäinen Suomi 90 vuotta.
  • Tapio 100 vuotta.

2012

  • Laki Suomen metsäkeskuksesta astui voimaan 1.1.2012. Alueelliset metsäkeskukset yhdistyivät Suomen metsäkeskukseksi ja Tapion metsäkeskusten kehittämistehtävät siirtyivät uuteen metsäkeskukseen.

2014

  • Uudistunut metsälaki ja Tapion Metsänhoidon suositukset tulivat voimaan. Suositusten teemana on ”Tavoitteidesi mukainen metsä”. Eri-ikäisrakenteisen metsän hoito tuli metsänhoidon suosituksiin. Lisätietoa: www.metsanhoitosuositukset.fi

2015

  • 2.1.2015 Tapiosta muodostettiin valtion kokonaan omistama ja sille metsä- ja biotalouden asiantuntijapalveluja tarjoava osakeyhtiö Tapio Oy. Samalla perustettiin muita tahoja palveleva tytäryhtiö Tapio Silva Oy.

2018

  • Tapion tytäryhtiö Tapio Silva sulautuu sisaryhtiöönsä Metsäkustannukseen. Yhdessä ne muodostavat uuden tytäryhtiön Tapio Palvelut Oy.
  • Metsäkustannus -nimi lakkautetaan.
  • Karttakeskuksen kuluttajaliiketoiminnan osto vahvistaa Tapion asemaa metsä- ja luontotiedon, ulkoiluharrastajien ja matkailijoiden kaipaamien tuotteiden kustantajana. Samalla liiketoiminta laajenee myös kartankustantajaksi ja paikkatiedon osaajaksi.

2019

  • DigiTapio Oy perustetaan yhteisyrityksenä AFRY Oy:n (ent. Simosol Oy) kanssa tarjoamaan digitaalisia ratkaisuja metsänhoitoon.

2020

  • Metsänhoidon suositustiedon digitalisointihankkeemme toi metsätiedon kaikille vapaasti saataville ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Ammattikäyttöön tarkoitettu ForestKIT -metsätietojärjestelmä lanseerataan.

2022

  • Tapion kasvuliiketoiminnalle myönnetään ISO 9001 -sertifikaatti. ISO 9001-sertifioitu siementuotanto, nopeammin ja laadukkaammin kasvavat jalostetut taimet, ovat konkreettinen esimerkki osaamisen soveltamisesta käytäntöön, tulevien sukupolvien hyväksi.