Tapion julkisissa hankkeissa tuottamat raportit ovat kaikille avoimia. Tutustu alta!

Metsän- ja luonnonhoito

Nro 44. Ilmastokestävä metsänhoito -taustaraportti metsänhoidon suositusten kehittämiseen
Raporttiin on koottu ilmastokestävään metsänhoitoon liittyvää tietoutta, jota hyödynnetään metsänhoidon suositusten kehittämisessä.

Nro 42. Tuhka osana kestävää liiketoimintaa – opas tuhkan tuottajille ja käyttäjille
Raporttiin on koottu keskeisin tuhkaan liittyvä tietous tuhkan tuottajille ja käyttäjille.

Nro 41. Uhanalaisten lajien esiintymätiedon hyödyntäminen metsätaloudessa
Raporttiin on koottu metsätalouden toimijoiden, metsä- ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden sekä metsänomistajien kokemuksia uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisesta metsätaloudessa ja niihin liittyviä kehitystarpeita.

Nro 39. Tulen avulla talousmetsä suojelualueeksi
Tulen avulla talousmetsä suojelualueeksi -raportti selvittää metsän ennallistamista yksityisen suojelualueen perustamisen yhteydessä.

Nro 37. Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti
Metsäpolitiikkafoorumin raporttiin on koottu politiikka- ja tutkimussuosituksia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lisäämiseksi talousmetsissä. Raportti on laadittu yhteistyössä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kanssa.

Nro 34. Kannustavaa metsäviestintää käyttäytymistieteellisin keinoin – tutkimus metsänhoitoaktiivisuudesta
Raportissa on analysoitu metsänomistajien aktiivisuutta metsänhoitotöissä, sekä selvitetty tekijöitä, jotka ovat yhteydessä aktiivisuuteen. PTT:n toteuttama työ perustuu laajaan kyselytutkimusaineistoon.

Nro 32. Lisää laatua talousmetsien luonnonhoitoon – Monimetsä-hankkeen kehittämiskokeilujen toteutus ja tulokset
Raportti dokumentoi Monimetsä-hankkeen kehittämiskokeilujen taustat, toteutuksen ja tulokset. Raportin tarkoituksena on tarjota aiheesta kiinnostuneille mahdollisuus perehtyä yksityiskohtaisesti Monimetsä-hankkeen kokeiluvaiheen työhön.

Nro 30. Tuli takaisin metsiin – kulotuksiin kannustamisen perusteet, tavoitteet ja tukeminen
Tuli takaisin metsiin –raportti esittelee ehdotuksen kulotusten tukemisesta osana metsätalouden tulevaa kannustejärjestelmää. Raportti antaa perusteltuja vastauksia kysymyksiin, millaisia vuotuisia kulotuspinta-aloja yksityismetsissä voitaisiin tavoitella, millaisia taloudellisia kannustimia tarvittaisiin niiden toteuttamiseksi ja minkälaisia kustannuksia tavoitteiden toteuttamisesta koituisi yhteiskunnalle?

Nro 28. Luontoon perustuvat palvelut yksityismetsissä
Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen -hankkeessa keskityttiin toimenpiteisiin, joilla yksityismetsien aineettomat ekosysteemipalvelut saadaan paremmin käyttöön matkailu-, virkistys-, ja terveyspalveluliiketoiminnassa.

Nro 22. Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -hankkeessa selvitettiin Metsänhoidon suositusten toimenpide-ehdotusten soveltamista, luonnonhoitoratkaisuja ja käsittelyn monipuolistamista suometsien hoidossa.

Nro 19. Suositukset digitaalisesti läsnä päätöksenteossa -osaprojektin tulokset
Suositukset digitaalisesti läsnä päätöksenteossa -hankkeessa selvitettiin metsänhoidon suositusten tuomista osaksi metsätalouden sähköisiä palveluita. Projektissa muodostettiin käsitys tulevaisuuden metsänhoidon neuvontajärjestelmistä ja suositusten integroimisesta osaksi niitä.

Nro 18. Metsälakiuudistus käytännön metsätalouden kannalta
Uudistunut metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Raporttiin on koottu, millaisia vaikutuksia metsälain uudistamisella on ollut käytännön metsätalouteen. Arviot perustuvat asiantuntijahaastatteluihin ja tilastotietoihin.

Nro 15. Luontomatkailu, hyvinvointi ja METSO
Hankkeen päätavoitteena oli tarjota luontomatkailijalle virkistysmahdollisuuksia monimuotoisessa metsäluonnossa ja lähellä matkailupalveluja. Hankkeessa kehitettiin METSO hyvinvointipolun konsepti, jonka avulla voidaan lisätä maaseutumatkailun vetovoimaisuutta sekä tehdä tunnetuksi paikallista monimuotoista luontoa ja mielenkiintoista historiaa.

Nro 14. Metsänhoidon suositusten vaikuttavuus ja kehittämistarpeet
Raporttiin on koottu, miten nykyiset metsänhoidon suositukset ovat näkyneet metsien käsittelyä koskevassa päätöksenteossa ja mitä suositusten käyttäjät odottavat jatkossa metsänhoitosuositusten kehittämiseltä. Uudistettu metsälaki tuli voimaan 1.1.2014 ja uusi metsänhoidon pääsuositus julkaistiin samaan aikaan.

Nro 11. Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä – vaihtoehtoja ja arvioita
Tapio Oy on selvittänyt vaihtoehtoja metsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi. Selvitys perustuu metsänomistajakyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin, työpajoihin ja kirjallisuuteen. Vaihtoehto yksityismetsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi on yhdistelmä erilaisista kannustimista, jotka painottuvat suoran tuen sijaan välillisiin keinoihin. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kannustejärjestelmän kehittämisestä ja linjauksista. Niiden pohjana on useita selvityksiä.

Nro 5. Resurssitehokas puunkorjuu
Tapio selvitti vuoden 2015 syksyllä metsäkoneyritysten käytäntöjä puunkorjuun kausivaihtelun hallinnassa ja työmäärien tasaamisessa kuukausitasolla sekä työkoneiden siirtokaluston käytön tehostamisessa. Selvityksessä on pohdittu mm. moniasiakkuuden, puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien sekä työlajien lisäämisen ja yrityksen laajentamisen merkitystä metsäkoneyrityksen resurssitehokkuuteen.

Metsätalouden kannattavuus ja metsänomistus

Nro 21. Kuolinpesästä sujuvaan metsänomistukseen
Raportti sisältää taustamateriaalia kuolinpesäomistuksesta ja metsää omistavan kuolinpesän purkamisesta. Työssä luotiin malli, jolla osakkaat voivat arvioida omaa rooliaan kuolinpesässä, kuolinpesänsä toimivuutta ja pesän purkamisen vaiheita. Lisäksi koottiin osakkaita puhuttelevia esimerkkitapauksia.

Nro 16. Kestävää kasvua metsistä – tasapainoisesti tulevaisuuteen
Metsäpolitiikkafoorumin julkaisemassa raportissa on analysoitu yhteensä noin 200 tutkimusta, selvitystä ja tieteellistä julkaisua metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista sekä puuntuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja muihin kuin puuntuotannollisiin ekosysteemipalveluihin. Tarkasteluun on sisällytetty myös käynnissä olevien hankkeiden tuloksia.

Nro 13. Metsäntutkimus tehokkaammin käyttöön – Metsätiedepaja–konsepti ja sen toteutus aiheesta Metsänjalostuksen kannattavuus
Tapiossa on kehitetty uuden sukupolven tiedonprosessointikanavaa, metsätiedepajaa, jossa tavoitteena on saada tutkimustulokset aiempaa nopeammin ja tehokkaammin palvelemaan käytännön metsätaloutta. Keskeistä työssä on systemaattinen tutkimustiedon analysointi. Ensimmäisessä, pilottina toteutetussa metsätiedepajassa käsiteltiin metsänjalostuksen taloutta ja jalostushyötyjä.

Nro 12. Puutavaranmittauslainsäädännon evaluointiraportti
Nykyinen puutavaranmittauslaki on ollut voimassa 1.7.2013 alkaen. Tapio on koonnut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kokonaiskuvaa puutavaranmittauksen lainsäädännön toimivuudesta sekä selvittänyt kehittämistarpeita käytännön toimijoiden näkökulmasta.

Nro 9. Metsäbiotalouden arvoketjut -loppuraportti
Raporttiin on koottu yhtenäiseksi tietopaketiksi metsäbiotalouden tärkeyttä kuvaavat valtakunnalliset ja maakunnittaiset tunnusluvut. Tunnusluvut on laskettu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista. Niiden perusteella voidaan selkeästi osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen.

Nro 7. Puun tarjonta yksityismetsistä
Katsauksessa on analysoitu läpi yli 50 tutkimusta, joissa käsitellään yksityismetsien puun tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. Metsänomistajista profiililtaan monitavoitteiset hakkaavat eniten, virkistyskäyttäjät ja epätietoiset vähiten. Metsänomistajakunnassa eläkeläisten ja naisten osuus lisääntyy. Keskimäärin omistajien tavoitteissa muut kuin taloushyödyt ovat tulossa yhä tärkeämmiksi. Muutosten myötä metsänomistajien tavoitteet muuttuvat, ja myös puukauppa muuttaa muotoaan.

Ekosysteemipalvelut, maisema ja kulttuuri

Nro 31. Metsä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä – väliraportti
Tutkimustieto metsien myönteisistä vaikutuksista henkiseen ja fyysiseen terveyteemme on lisääntynyt. Väliraportissa on tiiviissä muodossa hyödyllistä tietoa kuntien hyvinvointityöstä ja julkisesta sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä. Julkaisuun on koottu kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden näkemyksiä siitä, miten metsien saavutettavuutta terveyden edistämisessä voitaisiin vahvistaa osana kuntien hyvinvointityötä.

Nro 27. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen
Raportissa kuvattu hanke Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen on järjestyksessään kolmas Metsäpolitiikkafoorumissa kehitetyllä konseptilla toteutettu työ. Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen tarkastelee kahta ulottuvuutta: ekosysteemipalvelujen taloudellinen merkitys ja sosiaalinen kestävyys, sekä metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen.

Nro 25. Metsäkulttuurinen näkökulma Kansalliseen metsästrategiaan
Julkaisussa esitellään poliittisia linjauksia ja lähtökohtia metsäkulttuurisen näkökulman huomioon
ottamiseksi. Metsäkulttuurinen näkökulma tulisi ottaa huomioon erityisesti niissä valtion, kuntien, metsäalan ja kulttuurialan organisaatioissa, joiden tehtäviin kuuluu metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen tai kestävän metsätalouden tarkastelu joko metsien tai kulttuurin näkökulmasta.

Nro 23. Luontoavusteista terapiaa metsässä – metsän merkitys vihreän hoivan yrittäjyydelle
Selvitys keskittyy erityisesti metsässä tapahtuvaan luontoavusteiseen terapiaan, jolla tarkoitetaan terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saaneen, Valviran laillistaman terveydenhuollon ammattihenkilön tarjoamaa palvelua. Tietoa koottiin perehtymällä uusimpaan suomalaiseen tutkimukseen sekä haastattelemalla terveys- ja sosiaalialan toimijoita ja kuutta yrittäjää.

Nro 10. Merkityksellinen metsäkulttuuri
Vuonna 2015 julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallinen metsästrategia 2025 nosti yhdeksi päämääräkseen metsien aktiivisen, kestävän ja monipuolisen käytön. Kansallisen metsästrategian tavoitteita toteutetaan strategisina hankkeina. Yksi strategisista hankkeista on Talousmetsien luonnonhoito, jonka osana laaditaan metsäkulttuuriohjelma. Selvitys on osa Tapion metsäkulttuuriohjelmahanketta, joka toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona.

Kaavoitus

Nro 41. Metsät ja kaavoitus -hankkeen loppuraportti
Metsät ja kaavoitus -hankkeen tavoitteena oli selkeyttää maisematyölupakäytäntöjä ennen 1.5.2017 hyväksyttyjen ja voimassa olevien yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin tapoja, joilla voidaan edistää maisema-arvojen huomioimista muutoin kuin kaavoituksella. Loppuraportissa kuvataan hankkeen toteutusta ja tuloksia. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Nro 33. Maisematyölupamenettelyn sujuvoittaminen ja uudet tavat edistää metsien maisema-arvojen turvaamista ja maiseman hoitamista – väliraportti
Metsät ja kaavoitus -hankkeessa ideoitiin ja kuvattiin erilaisia vaihtoehtoja maisematyölupakäytäntöjen sujuvoittamista varten. Vaihtoehtoja kartoitettiin muun muassa kirjallisuudesta, kuntien verkkosivuilta sekä haastattelemalla kuntia, sidosryhmiä ja metsätalouden toimijoita. Vaihtoehdoista laadittiin lisäksi lainsäädännöllinen selvitys. Tuloksena löydettiin seitsemän vaihtoehtoa maisematyölupamenettelyn sujuvoittamiseen. Vaihtoehtoja kehitetään ja pilotoidaan yhdessä kuntien kanssa 2019.

Nro 3. Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä maisematyölupaan
Maankäytön suunnittelulla sovitetaan yhteen alueiden eri käyttötarkoituksia. Selvitys nostaa esiin ajankohtaisia yleiskaavoitukseen liittyviä metsätaloudellisia näkökulmia.

Biotalous

Nro 36. Tools for improving science-policy interaction in forestry – Approaches in Leveraging Forest Research in Northern and Central European Countries
In these proceedings, presentations of the SNS-EFINORD Network international workshop “Tools for improving science-policy interaction in forestry “in Biri, Norway in May 15-16, 2018 are gathered. Country reports on interaction between forest research and forest policy include Estonia, Finland, France, Germany, Iceland, Norway, Poland and UK.

Nro 29. Biotalouden Contact Point
Biotalouden yritysten Contact Point -projektin taustana oli tarve kehittää toimintamalli biotalouden yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseen. Erityisesti pienet yritykset tarvitsevat apua eri rahoituslähteiden löytämiseksi ja toimintansa kehittämiseksi. Raportissa esitetään projektin tulokset vuosilta 2017-2018.

Nro 20. From Forest Research to Forestry Practice – Approaches in Leveraging Forest Research in Northern and Central European Countries
In these proceedings, presentations of the SNS-EFINORD Network international workshop “Tools for improving science-practice interaction in forestry”, in Warsaw on May 11, 2017 are gathered. Country reports on interaction between forest research and forest practice include Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Iceland, Norway, Poland and Sweden.

Nro 8. Biotalous maakunnissa
Raportissa on analysoitu biotalouspolitiikan toimeenpanoa maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Selvitys on osa työ-ja elinkeinoministeriölle vuonna 2015 tehtyä laajempaa Biotalous maakunnissa -hanketta. Selvitys antaa uutta informaatiota ja uusia näkökulmia biotalouden merkityksestä ja sen ohjauksesta maakuntatasolla.

Nro 6. Biomassaterminaalit -esiselvityshankkeen loppuraportti
Hankkeen tavoitteena olivat tilannekuvan luominen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa olevista biomassaterminaaleista, arvioida biomassaterminaalien suunnittelu- ja lupaprosessin sujuvuutta ja pyrkiä tunnistamaan mahdollisia pullonkauloja ja esteitä prosessin jouhevalle etenemiselle sekä selvittää mahdollisuuksia luoda yhtenäinen suositus toimintatavaksi eri toimijoille biomassaterminaalin perustamisprosessiksi.

Nro 4. Kaskadikäyttö metsätalouden kestävyyden todentajana – esiselvitys
Julkaisuun on koottu ajankohtaisia kaskadikäytön määritelmiä ja tuotu esiin kaskadikäytön kytkentöjä biomassojen käytön kestävyyteen. Lisäksi työssä on kokeiltu Euroopan metsäinstituutissa (EFI) kehitetyn ToSIA-laskentamallin käyttöä metsäbiotalouden tuotantoketjujen kestävyysvaikutusten vertailussa.

Nro 2. Metsien rooli EU:n biotalouden kehityksessä
Tässä selvityksessä on tarkasteltu metsätalouden näkökulmasta ajankohtaisia biotalouteen liittyviä prosesseja, joita on käynnissä EU:n tasolla. Eri kehityslinjojen vaikutuksia on katsottu Suomen ja suomalaisen metsätalouden kannalta. Samalla on tuotu esille mahdollisia tulevaisuuden kipupisteitä mutta myös kansallisia vahvuuksia.

Ilmastonmuutos

Economic impacts of setting reference levels for the forest carbon sinks in the EU on the European forest sector- tutkimuksen loppuraportti
Suomalais-norjalainen tutkimus toteutettiin 2017-2018. Tutkimusryhmän raportti on nyt vertaisarvioitu ja julkaistutieteellisenä julkaisuna. Suomesta mukana olivat Luonnonvarakeskus ja Tapio. Tutkimustulosten mukaan EU:n mahdolliset tiukennukset metsäsektorin hiilinielutavoitteisiin eivät johtaisi toivottuun tulokseen. Näin siksi, että hakkuiden sopeuttaminen referenssitasoihin EU:ssa johtaisi hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon lisääntymiseen muualla maailmassa. Sen sijaan EU:n oman metsäbiotalouden kehittyminen voisi vaikeutua ja puun ja metsäteollisuustuotteiden hinnat nousisivat.

Nro 26. Ilmastoriskit yritysten arvoketjuissa. Tavoitteena ilmastokestävyyden vahvistuminen
Ilmastoresilienssin eli ilmastokestävyyden vahvistaminen on tehokkainta varautumista ilmastonmuutoksen globaaleihin ja kotimaisiin vaikutuksiin. Muutoksiin varautuminen ja riskien ennakointi voivat tuoda yritykselle merkittäviä kustannussäästöjä sää- tai ilmastoriskien toteutuessa. Yritysten kannalta erityisen merkittävät ovat ne ilmastonmuutoksen vaikutusketjut, jotka liittyvät sen omiin arvoketjuihin. Käsillä oleva raportti tarjoaa yrityksille tietoa ja välineitä siihen, millä tavalla arvoketjuihin kohdistuvia ilmastoriskejä voidaan arvioida ja hallita.

Nro 24. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeet Suomessa – Kohti tutkimusohjelmaa
Työssä on kartoitettu asiantuntijoiden näkemyksiä Suomelle keskeisistä ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimuksen tieto- ja osaamistarpeista sekä sopeutumistutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta.

Nro 17. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit seurannan työkaluna
Raportissa on kuvattu ensimmäinen kattaus kansallisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattoreita. Seurannan tueksi kehitetyillä indikaattoreilla voidaan tuottaa tietoa sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta sekä viestiä yhteiskunnan eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.