Männikkö kaipaa valoa – onnistunut harvennus lisäsi kasvua ja hiilensidontaa

Oikea-aikainen harvennus parantaa puuston elinvoimaisuutta ja järeytymistä. Puiden hiilensidontakin lisääntyy, kun yhteyttävät latvukset saavat enemmän valoa.

Metsänomistaja Kalle Vanhatalo on tyytyväinen merikarvialaisen männikön harvennusjälkeen.

”Tähän 4 hehtaarin männikköön tehtiin harvennus vuosi sitten metsänhoidon suositusten uusien harvennusmallien mukaisesti. Pystyyn jäi noin 650 runkoa hehtaarille, 400 runkoa korjattiin pois. Puuston pohjapinta-ala on nyt 18. Mielestäni konekuski teki hyvää työtä”, Vanhatalo kiittelee.

Hän käy mielellään jututtamassa hakkuukoneen kuljettajaa työmaalla ja varmistaa, että puuostajalle annetut ohjeet ovat menneet kuljettajalle saakka.

Hyvään kasvuun päässyt 46-vuotias istutusmännikkö näyttää nyt valoisalta ja väljältä. Sininen taivas näkyy hyvin latvusten välistä. Osa rungoista on halkaisijaltaan jo lähes 25-senttisiä.

Metsänhoitajaksi opiskellut Vanhatalo painottaa harvennusten ja muiden hoitotöiden oikea-aikaisuutta.

”Parasta hiilensidontaa on se, että hoitotoimilla pystytään pitämään metsä koko ajan hyvässä kasvussa, jolloin maaperän potentiaali tulee käytettyä täysimääräisesti.”

Kyseisellä palstalla on tehty taimikonhoidot ajallaan ja riittävän voimakkaana. Ensiharvennus toteutettiin vuonna 2009. Siitä viisi vuotta myöhemmin alue typpilannoitettiin maalevityksenä. Nyt tehdyn harvennuksen jälkeen seuraava hakkuu lienee uudistushakkuu. Vanhatalo pohtii, että uusi lannoituskin voisi olla vielä kannattava ennen sitä.

Latvus on kasvun moottori

Mistä metsänomistaja voi tietää oikean harvennusajan?

”Männiköissä tulisi nuoruusvaiheessa olla kasvatettavilla puilla vihreää latvusta vähintään 40 % puun pituudesta. Kuusella vastaava raja on 60 %. Harvennuksen suositusajan voi tarkistaa julkisesta metsävaratiedosta esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta. Sitä kannattaa hyödyntää, mutta myös maastossa kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa tilannetta”, Vanhatalo opastaa.

”Ensiharvennuksen ajankohtaa on vaikea määrittää pelkästään puuston iän perusteella. Nykyiset jalostetut puut kasvavat lämmenneessä ilmastossa niin nopeasti, että ensiharvennus voi tulla kaikilla puulajeilla eteen hyvin nopeasti, rauduskoivulla jopa 15 vuoden iässä.”

Sekapuustoisuutta ja luonnonhoitoa

Harvennuksessa Vanhatalo halusi huolehtia myös luonnonhoidosta. Männikköön on rajattu jo ensiharvennusvaiheessa iso säästöpuuryhmä, jossa kasvaa vanhoja kuusia ja haapoja. Tiheä puuryhmä tuo muuten melko tasaikäiseen männikköön rakenteellista vaihtelua ja tarjoaa metsäneläimille suojaa.

”Kun nykyinen männikkö tulee aikanaan uudistettavaksi, on suunnitelmissa perustaa sekametsä. Männyn lisäksi viljellään hieman myös kuusta, koska kasvupaikka sille sopii. Rauduskoivua ja muuta lehtipuuta saa nousta mukaan luontaisesti”, Vanhatalo pohtii.

Kalle Vanhatalo on ollut nykytyössään Tapio Oy:ssä laatimassa metsähoidon suosituksia. Hänen mielestään harvennusten lukumäärää voisi kuusikoissa harkita vähennettäväksi.

”Kuusikoissa voi joskus riittää yksi harvennus koko metsän elinkaaren aikana. Silloin voitaisiin ehkä välttyä paremmin metsätuhoilta ja tuulenkaadoilta. Kuusikoissa harvennuksen riskit ovat suuremmat kuin männiköissä. Männyllä 2–3 harvennuksen kasvatusmalli on edelleen varsin toimiva”, Vanhatalo näkee.

Miksi metsä kannattaa harventaa oikeaan aikaan? Videolla kerromme 5 hyvää syytä: