Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaari tarjosi näkemyksiä yksityismetsänomistuksen kannattavuuden näkymiin

Metsänhoidon suositusten webinaari tarjosi 12.6. ajankohtaisen tietopaketin yksityismetsätalouden kannattavuuden näkymistä ja metsästä sijoituksena. Katso webinaarin tallenne ja tutustu esityksiin!

Tapion toimitusjohtaja Anne Ilola muistutti avauspuheenvuorossa yksityisen metsänomistuksen merkittävästä roolista yhteiskunnassamme. Yksityiset omistavat 60 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta ja tuottavat vielä merkittävämmän osuuden metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Tärkeä osa vastuullista metsätaloutta on, että päätöksiä tehdään uusimpaan tietoon perustuen. Tässä metsänhoidon suositukset ovat apuna.

”Kannattava yksityismetsänomistus mahdollistaa monia tavoitteita. Nykypäivän metsänomistuksen tavoitteissa yhdistyvät pyrkimys saada metsistä taloudellista tuottoa ja halu turvata luonnon virkistys- ja monimuotoisuusarvoja sekä huomioida ilmastonmuutoksen näkökulmat”, Ilola sanoi.

Metsäneuvos ja yksikön päällikkö Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä kuvasi metsäpolitiikan roolia metsätalouden kannattavuudesta huolehtimisessa. Kansallisen metsästrategian 2035 visiona on kasvava hyvinvointi metsistä ja metsille, jota kestävä ja ennustettava metsäpolitiikka tukee. Tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisen sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet sekä ympäristön hyvinvointi. Strategia päivitettiin viimeksi vuonna 2022, ja silloin erityisinä ajureina olivat Järvisen mukaan kansainväliset ja kansalliset muutokset toimintaympäristössä.

Järvisen mukaan metsästrategian hankesalkussa näkyvät vahvasti kannattavuuden säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvät tavoitteet. Hallitusohjelmaan on kirjattu monipuolisesti muun muassa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen, metsänhoidon laatuun ja oikea-aikaisuuteen sekä monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojelumenetelmien edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Metsänhoidon suosituksilla on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen kuvaamisessa.

”Yksityisen sektorin rooli korostuu toimeenpanossa. Metsänomistajan päätösvallan lisäämistä tukee muun muassa metsänhoidon suositusten hyödyntäminen”, Järvinen kuvasi.

Metsän arvon ja potentiaalin tunnistaminen ennakoi parempaa kannattavuutta

Johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolasta toi keskusteluun institutionaalisen sijoittajan näkökulmaa. Makkosen mukaan metsänomistajat voisivat oppia institutionaalisilta sijoittajilta metsän taloudellisen arvon ja riskien tunnistamisen merkityksestä – tässä Makkonen vertasi metsää sijoitussalkkuun, jonka tuoton ja riskitekijät omistajat yleensä tuntevat melko tarkkaan.

Tapion asiakkuusjohtaja Eero Mikkola toi esiin, että mitä parempi osaaminen metsänomistajilla on luonto- ja talousasioista, sitä paremmin he voivat ennakoida myös kannattavuutta. Esimerkiksi metsätaloudessa tehdyt luontotoimet ovat yleensä myös taloudellisesti kannattavia. Mikkola näki tarpeen kehittää metsätalouden seurantaan ja investointien arviointiin helppokäyttöisiä työkaluja.

Suojelujohtaja Harri Hölttä Luonnonperintösäätiöstä alleviivasi puheenvuorossaan metsäammattikunnan ja neuvonnan roolia. ”On tärkeää tuoda uusinta tutkimustietoa ja avata vaikutuksia metsänomistajakunnalle, joka pohtii luontoarvojen säilyttämistä”. Myös uusia rahoituskanavia kaivattaisiin Höltän mukaan monimuotoisuuden suojeluun.

Metsäsijoituksista vastaava johtaja Jyrki Ketola Suomen Sijoitusmetsistä pohti puheenvuorossaan puunkäytön muutosajureita, muun muassa hiilen sidonnan markkinoiden kehittymisen mahdollisuuksia. Energiapuun käytön huipun ja käänteen hän ennusti nähtävän lähivuosina. Euroopan tasolla on odotettavissa, että laadukkaasta tukkipuusta tulee pulaa. ”Kantorahatuloista 70 prosenttia tulee tukkipuusta. Kannattaa siis kasvattaa tukkia”, Ketola tiivisti.

Yrittäjä Mika Venho Suomen Sijoitusmetsistä kannusti pohtimaan metsäsijoittamisessa kohteen potentiaalia ja kiinnittämän huomiota esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalle otollisiin alueisiin, pohjavesialueisiin, suoalueisiin sekä edullisiin saari- ja luontokohteisiin. Hän arvioi puheenvuorossaan yksityismetsien markkina-arvon jopa noin 68 miljardin suuruiseksi.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne nosti esiin tarpeen tunnistaa ja huomioida toimintaympäristöön liittyvät muutokset ja metsätalouden tuottoon liittyvien riskien hajauttamisen tulevaisuudessa. ”Tarve vaihtoehtojen vertailulle on kasvanut. Muuhun kuin puuntuotantoon liittyvien tuotteiden markkinat ovat toistaiseksi kehittymättömät, mutta niissä on potentiaalia. Osa metsänomistajista varmasti tavoittelee jatkossa tuloja myös uusista ansaintapoluista, kuten hiilimarkkinasta, matkailusta, luonnonsuojelusta, Green caresta ja keräilytuotteista”, Horne summasi.

Webinaarin osallistujilta kysyttiin, millaisina metsätalouden harjoittajina he näkevät itsensä. Suurin osa kyselyyn vastanneista (48 %) piti itseään metsien tuoton ja luonnon vaalijana, joka hakee tasapainoa ratkaisuissaan. Osallistujilta kysyttiin lisäksi, uskovatko he metsämaan taloudellisen arvo jatkavan kasvuaan seuraavan 25 vuoden ajan. 69 % kysymykseen vastanneista uskoi kasvun jatkuvan.

Jäikö tilaisuus väliin? Katso tallenne!

Tilaisuuden ohjelma, esitysmateriaalit ja tallenne on julkaistu tapahtuman sivuilla.

Lisätiedot

Metsänhoidon suositusten ajankohtaistilaisuuden koollekutsujana toimi Tapio, joka koordinoi suositustyötä maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta. Metsänhoidon suositukset esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Sisältö laaditaan yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa.

Tutustu metsänhoidon suosituksiin osoitteessa www.metsanhoidonsuositukset.fi ja seuraa metsänhoidon suositusten viestintää Facebookissa ja Instagramissa.