Miten metsää kannattaa harventaa muuttuvassa ilmastossa?
16.11.2026
Yleistyvät kuivuusjaksot, myrskyt ja muut tuhonaiheuttajat haastavat metsätaloutta ilmaston muuttuessa. Ajoittamalla ja toteuttamalla harvennukset oikein metsänomistaja voi vahvistaa puiden elinvoimaa, tuhonkestävyyttä ja taloudellista arvokasvua.
Metsän harventamisen perusidea on yksinkertainen: valitaan kasvatettavat puut ja tehdään niille tilaa kasvaa ja järeytyä.
– Oikein ajoitettu harvennus ylläpitää puiden elinvoimaa ja vahvistaa niiden paksuuskasvua. Samalla metsä tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta, kertoo Tapio Oy:n metsänhoidon asiantuntija Jaakko Hätinen.
Ilmaston lämmetessä metsien kasvuolosuhteet ovat parantuneet. Samalla kuitenkin esimerkiksi kuivuuden ja myrskyjen aiheuttamat riskit kasvavat, mikä haastaa erityisesti kuusen kasvatusta. Muuttuvien olosuhteiden ennakointi on kaukaa viisasta.

Oikea ajoitus korostuu muuttuvassa ilmastossa
Metsän kasvun kannalta tärkeää on etenkin nuoren metsän ensiharvennuksen oikea ajoitus. Jos metsä kasvaa pitkään ylitiheänä, kasvatettavien puiden elävän latvuksen osuus pienenee ja kasvu hiipuu.
– Metsä tulee jo taimikkovaiheessa raivata suositusten mukaiseen tiheyteen. Jos taimikko jää liian tiheäksi, se aikaistaa ensiharvennusta, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa, sanoo Hätinen.
Myös sekapuustoisuus vahvistaa metsää.
– Havupuuvaltaisiin metsiin säästettävät lehtipuut lisäävät metsän monimuotoisuutta ja oletettavasti myös puuston tuhonkestävyyttä. Lisäksi lehtipuusto vähentää metsämaan happamuutta ja parantaa siten puiden kasvuedellytyksiä. Rauduskoivu sekapuuna voi olla myös taloudellisesti tuottava, Hätinen kertoo.

Metsään jätetään aiempaa enemmän kasvatettavia puita
Metsänhoidon suositusten vuonna 2024 uudistetut harvennusmallit ohjaavat kasvattamaan metsiä hieman aiempaa runsaspuustoisempina.
Taustalla ovat muuttuneet kasvuolosuhteet: lämpenevässä ilmastossa puusto kasvaa paremmin, joten metsiä voidaan kasvattaa tiheämpinä taloudellisesta kannattavuudesta tinkimättä. Lisäksi jalostettua alkuperää olevat viljelymetsät kasvavat aiempaa nopeammin.
– Havupuuvaltaisten metsien ensiharvennuksissa kasvatettavaksi jätetään noin sata runkoa hehtaarille aiempaa enemmän, Hätinen kertoo.
Myös myöhemmissä harvennuksissa puita on suositeltavaa jättää aiempaa enemmän. Suurin muutos on Pohjois-Suomessa, jossa lämpenemisen ennakoidaan parantavan metsien kasvuolosuhteita eniten.

Harvennusten määrään malttia
Ilmastonmuutokseen varautuminen ei tarkoita sitä, että metsiä pitäisi harventaa useammin.
– Metsää kannattaa harventaa silloin, kun se parantaa kasvatettavan puuston kasvua ja nopeuttaa runkojen järeytymistä. Turhia harvennuksia on syytä välttää, sillä jokainen hakkuu lisää esimerkiksi juurikäävän ja tuulituhojen riskiä, Hätinen sanoo.
Oleellista on harventaa oikeaan aikaan, sopivaan tiheyteen ja suosia sekapuustoisuutta. Kasvamaan kannattaa valita puut, joilla on parhaat edellytykset järeytyä kyseisellä kasvupaikalla ilmaston muuttuessa.
Mitä on ilmastokestävä harventaminen? Katso video.
