Tutkimus: saadaanko matalammilla ojilla hillittyä turvemaametsien vesistö- ja ilmastovaikutuksia?

Turvemaiden metsiin etsitään uusia keinoja, joilla voidaan vähentää haitallisia vesistövaikutuksia ja lisätä hiilensidontaa. Tutkimuksellista tietoa ojasyvyyden vaikutuksesta puuston kasvuun, vesistökuormitukseen ja maaperän kasvihuonekaasujen vapautumiseen selvitetään ”Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan” -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

TurVi-hankkeen (Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan) Pudasjärven pilottikohteilla on toteutettu ojaston kunnostukset ja rakennettu vesiensuojelurakenteet. Pilottikohteille perustettiin kontrollikoeala sekä matalien ja syvien ojien koealat, joissa ojien ovat syvyydeltään 60 cm ja 90 cm. Matalammat 60 cm ojat poikkeavat nykysuositusten mukaisesta yksityismaiden ojitussyvyydestä, joka on turvekerroksen paksuudesta riippuen 80-110 cm. Koealoilta mitataan maaperän kasvihuonekaasuvirtauksia ja pohjavedenpinnan tasoa lisäksi seurataan ojien vedenlaatua.

Kenttämittausten avulla pilottikohteilla tarkastellaan kahden eri ojasyvyyden vaikutusta puuston kasvuun, vesistökuormitukseen ja maaperän kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Matalampien ojien avulla tavoitellaan haitallisten vesistövaikutusten ja turvekerroksen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Matalamman ojan kaivuutyö

Kummallakin kohteella oli oma kaivuu-urakoitsijansa, joista molempien kuljettajat totesivat matalan ojan olevan hieman haasteellisempi kaivaa. Käytettävät ojakauhat on mitoitettu syvän ojan kaivamiseen, minkä vuoksi niiden käyttäminen on hieman vaikeampaa matalalla ojasyvyydellä. Matala oja voi silti olla myös nopeampaa kaivaa, jos syvempi oja ulottuisi esimerkiksi kovaan savimaahan asti. Suuria eroja ei kuitenkaan kaivuutyössä ollut havaittavissa matalan ja syvän ojan välillä.

“Matalamman ojan kaivaminen ei juurikaan eroa syvästä ojasta paksussa turvekerroksessa, mutta mikäli turvekerros on ohut ja alla on esimerkiksi kovaa savea, kaivuutyö helpottuu ja nopeutuu matalalla ojasyvyydellä. Toisaalta matalaa ojaa kaivaessa ojasyvyys on hieman vaikeampaa pitää tasaisena, koska kauha on mitoitettu syvän ojan kaivamiseen”, sanoi koneenkuljettaja Kyösti Lauhikari Metsäpesälä Oy:stä.

Kaivuutöiden myötä syntyi keskustelua matalan ojan mahdollisesta nopeammasta umpeen kasvamisesta. Matalasta ojasta tulee nykyisellä kaivuukalustolla melko kapea, koska kaivinkoneen ojakauha on mitoitettu noin metrin syvän ojan kaivamiseen ja kauhan profiili on V-mallinen. Näin ollen matalampi ja kapeampi oja voi umpeutua syviä ojia nopeammin. Tällaista riskiä voitaisiin helposti vähentää kärjestään nopeammin levenevällä kauhaprofiililla, joka muistuttaisi U-kirjainta.

Ojien kunnostuksen yhteydessä Pudasjärven Hetekylän lähellä sijaitsevalle pilottikohteelle rakennettiin vesiensuojelurakenteiksi laskeutusaltaita ja putkipatoja, joiden lisäksi osa ojitusalueen vesistä ohjattiin pintavalutuskentille. Pintavalutuskenttinä alueella toimivat kuivunut avosuo sekä metsätalouskäytön ulkopuolelle jäävä puustoinen vanha ojitusalue. Hankkeessa seurataan vedenlaatua koealojen lisäksi kahdelta pintavalutuskentältä sekä yhdeltä laskeutusaltaan ja putkipadon yhdistelmältä.

Pilottikohteiden koealat valmistuvat

Pilottikohteiden koealoille on syksyn aikana tehty valmistelevia töitä kasvihuonekaasumittauksia varten sekä asennettu pohjavedenpintaa mittaavia antureita. Molemmilla kohteilla on syvien ja matalien ojien koealat sekä kontrollialue. Kontrollialueella ei ole kunnostettu ojia lainkaan. Jokainen koeala koostuu kahdesta sarasta, joilla molemmilla on kasvihuonekaasumittauspisteitä ja vedenpintaa mittaavia antureita. Kasvihuonekaasuista mitataan tässä hankkeessa maaperän metaani- ja hiilidioksidivirtauksia. Mittaukset aloitetaan kesällä 2021 ja niistä vastaa Luonnonvarakeskus. Pilottikohteiden vedenlaatua seurataan myös koko hankkeen ajan, ja ensimmäiset vesinäytteet haetaan vielä vuoden 2020 aikana. Vedenlaatua hankkeessa tarkastelee Suomen ympäristökeskus.

Ensimmäiset tulokset näyttävät lupaavilta

TurVI -työryhmän jäseniä kävi marraskuussa 2020 pilottikohteilla tarkastelemassa ojien kunnostuksen ja vesiensuojeluratkaisujen toteutusta. Poikkeuksellisen runsaista syyskauden sateista johtuen molemmilla kohteilla vedenpinta oli hyvin korkealla ja virtaama runsasta. Suuren virtaaman vuoksi kiintoainesta oli lähtenyt liikkeelle kunnostetuista ojista. Alueiden vesiensuojelurakenteiden havaittiin kuitenkin toimivan suunnitellusti. Erityisen hyvin oli onnistunut Hetekylän läheisellä kohteella avosuolle toteutettu pintavalutuskenttä, joka samalla kohensi kuivuneen suon vesitaloutta. Suon kuivuneet rimpipinnat olivat veden kyllästämiä ja johdeojan läheisyydessä suon pintakasvillisuus pidätti tehokkaasti kiintoainesta. Vastaava tilanne oli havaittavissa myös vanhalle ojitusalueelle perustetulla pintavalutuskentällä.

”Virtalan kohteelle suunniteltiin vanhojen ojien perkausta noin 13 400 metriä ja täydennysojitusta noin 1150 metriä. Vesiensuojelurakenteina alueella on viisi laskeutusallasta, joista kolmen yhteyteen on asennettu putkipadot. Lisäksi alueella sijaitseva avosuo toimii pintavaluntakenttänä osalle ojitusalueen valuma-aluetta. Vettä johdettiin myös pintavalutukseen vanhalle ojitusalueelle, jonka ojat jätettiin nyt perkaamatta. Oli ilo huomata, ettei alueen vesienpurkupisteissä ollut havaittavissa kiintoaineksen purkautumista vesistöön. Toteutetut vesiensuojeluratkaisut voidaankin todeta toimiviksi, varsinkin kun hankkeen koko on varsin suuri ja hanke on kokonaisuudessaan toteutettu syksyn 2020 aikana.” Ari Kangas, Otso metsäpalveluista.

Lisätietoja

Hankkeen projektipäällikkö, Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

Tutkija, Sakari Sarkkola, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, puh. +358 29 532 5409

Erikoistutkija, Heikki Mykrä, SYKE, heikki.mykra(at)ymparisto.fi, puh. +358 29 525 1436

Paikkatietoasiantuntija, Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus, juha.jamsen(at)metsakeskus.fi, puh. +358 40 034 1249