Kolme tapaa lisätä kuntalaisille terveyshyötyjä luonnosta | Blogi Airi Matila

Tutkimustieto metsien myönteisistä vaikutuksista fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen terveyteen on lisääntynyt. Kunnat vastaavat kuntalain mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kolmella selkeällä toimenpiteellä voidaan lisätä luonnon terveyshyötyjä kuntalaisten jokaiseen päivään.

Olen kahden viime vuoden aikana perehtynyt kuntien hyvinvointityöhön. Olen tutustunut kuntien päteviin hyvinvointikoordinaattoreihin, viheralan ammattilaisiin ja maankäytön suunnittelijoihin. Olemme vieneet metsien hyvinvointivaikutuksia osaksi kunnan arkea.

Samalla olen huomannut, että kunnissa on terveyteen, luontoon ja metsään liittyvä osaaminen urautunut eri palvelualoille, joiden välinen yhteistyö saattaa olla vähäistä. Kunnissa onkin merkittävää tarvetta saada käyntiin yhteistyötä, jolla pystyttäisiin kokoamaan kunnan palvelualat yhteen ja viemään luonnon terveyshyötyjä kuntalaisten arkeen.

1. Vahvista metsän merkitystä kuntastrategiassa

Kunnissa laaditaan hyvinvointisuunnitelmia, jotka ovat johdon tahtotilan ilmaisuna tärkeitä tulevalle kehittämistyölle. Suunnitelmaan on syytä kirjata toimenpiteitä, jotka vauhdittavat luonnon tuottamien hyvinvointivaikutuksien hyödyntämistä.

Jokainen kunta pystyy sitoutumaan vaikka pieneen kehittämiseen. Erään kunnan hyvinvointisuunnitelmassa todettiin kevyen liikenteen reitistöjen tärkeys liikunnalle ja kunnan toimenpiteenä oli niiden pitäminen kunnossa. Näin kunta toi esille sen, että kunnan koko organisaatio oli sitoutunut yhteiseen tekemiseen.

Monen kunnan strategiassa mainitaan kunnan vahvuuksina viihtyisä, luonnonläheinen tai rauhallinen asuinympäristö. Nämä ovat hyviä tukipilareita mahdollistamaan luonnon tuottamia terveyshyötyjä kuntalaisten arjessa.

Kuntastrategioissa tulisi luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ottaa huomioon kaavoitus- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan lisätä kuntalaisten arkiliikkumista ja innostaa erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia. Lasten liikkumista ja leikkimistä suosiva yhdyskuntarakenne on ratkaiseva tekijä suomalaislasten nykyiseen hyvään motoriikkaan.

Monet kuntien päätöksistä ovat laajoja ja kauaskantoisia. Ennakkoarviointi on moninäkökulmaista tarkastelua siitä, mitä nopeita tai pitkän aikavälin vaikutuksia päätöksellä ja sen mahdollisilla vaihtoehdoilla on. Luonnon hyvinvointivaikutukset tulisikin saada osaksi ennakkovaikutusten arviointia.
Ennakkoarvioinnin avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmat tulevat kustannuksineen paremmin huomioiduiksi päätöksiä tehdessä. Kuntien päätösten ennakkovaikutusten arvioiminen on myös lakisääteinen velvoite, josta säädetään terveydenhuoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

2. Kerää palautetta asukkailta ja järjestöiltä

Kunnilla on mainioita osallistamisen työvälineitä. Kunnat voisivat selvittää kyselyillä, miten metsä voi lisätä kuntalaisten omaa hyvinvointia. Samalla voitaisiin tiedustella, millainen merkitys viherympäristöillä ja vesistöillä on kuntalaisten onnellisuudelle ja hyvinvoinnille.

Myös voitaisiin tiedustella, millaisia uusia luontoon tukeutuvia hyvinvointipalveluita kunta voisi ottaa käyttöön kuntalaisille. Monessa kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ulkoistetut. Kuntalaisilta voitaisiin pyytää ideoita siihen, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa voitaisiin hyödyntää luontoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä sote-toimijoita. Niiden vapaaehtoiset jäsenet tekevät tärkeää työtä ja täydentävät palvelutarjontaa, johon kunnalla ei ole mahdollisuutta. Kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen kunnissa on tärkeää. Viime aikoina järjestöt ovat ottaneet toimintaansa mukaan luonnon hyvinvointivaikutukset.

3. Lisää koulutusta ja viestintää

Kuntakohtaisilla koulutustapahtumilla saadaan vahvistettua palvelualojen yhteistyötä. Myös kuntalaiset tarvitsevat tietoa. Tällöin mainio viestinnällinen ratkaisu olisi vaikkapa viestinnän vuosikello, jossa esimerkiksi kerran kuukaudessa esiteltäisiin hoidettu luontoreitti ja samalla tehtäisiin tunnetuksi luonnon hyvinvointivaikutuksia.

Tutkittua tietoa tarvitsevat myös lääkärit ja muut sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset, kansanterveyden parissa työskentelevät ja kansanterveys- ja potilasjärjestöjen toimijat. Heille on suunnattu Luonnonvarakeskuksen, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Tapio Oy:n 5.2.2020 Tiedekeskus Heurekassa järjestettävä seminaari. Silloin pääsee keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa siitä, kuinka metsiä voidaan Suomessa käyttää kansanterveyden edistämisessä.