Matkailu ja virkistäytyminen lisääntyvät talousmetsissä

Suomen matkailun vetovoimatekijät perustuvat luontoon ja yhä enemmän suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin kokemiseen. Talousmetsien historia ja tulevaisuus laajentavat Suomen matkailun mahdollisuuksia. Maanomistajien, paikallisten asukkaiden ja matkailuammattilaisten tiivis yhteistyö edistää myös kestävää matkailua. Mutta yhteisiä sopimuksia ja metsien hoidon periaatteita tarvitaan.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten osallistuin useisiin matkailun kehittämishankkeisiin maaseudun kylissä. Maanomistajat, kyläläiset ja me metsäammattilaiset teimme innolla yhteistyötä. Työ vaati tuttujen asioiden näkemistä uudella tavalla ja luovuutta erilaisten näkökulmien yhdistämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Myös muu talousmetsiin perustuva elinkeinotoiminta oli vahvasti mukana.

Olikin hienoa saada huhtikuussa pyyntö luennoida talousmetsien matkailusta. Sain koota yhteen ajatuksiani matkailun kehittämisestä tänä päivänä, ja miten vauhdittaisin matkailua ja virkistäytymistä talousmetsissä.

Matkailija kaipaa majoituksen ja ruokailun lisäksi mielenkiintoisia kohteita lähiluontoon. Näin voidaan puhua metsien virkistyskäytön tuesta matkailulle. Suomalainen luontomatkailu perustuu pitkälti paikallisen elämäntavan ja kulttuurin kokemiseen. Luontoa toimintaympäristönään hyödyntäviä matkailuyrityksiä perustetaan yhä enemmän.

Luontokohteiden saavutettavuutta parannetaan turvallisten ulkoilureittien, luontopolkujen, latujen ja muiden reittien avulla. Näille tarvitaan myös hyvät opasteet, todetaan esimerkiksi Suomen matkailustrategiassa 2019–2028.

Ensin pitää tietää sopimuskäytännöt

Matkailua ja virkistäytymistä on helppoa suunnitella ja toteuttaa, kun kehittäjä toimii omassa talousmetsässä. Ennakkosuunnittelun ja sopimuksellisuuden merkitys kuitenkin kasvaa, kun on tarkoitus toimia toisen omistamassa talousmetsässä.

Sopimuksellisuuden käytännöt talousmetsissä on hyvä koota yhteen, jotta osataan valita oikeat sopimusmallit. Tapion hankkeissa olemme viime vuosina testanneet ja laatineet sopimusmalleja kaikkien yhteiseen käyttöön. Miten sovin metsäympäristön hyödyntämisestä? -oppaassa on uusimmat suositukset ja esimerkit erilaisista tilanteista, joissa maanomistaja ja matkailuyrittäjä tarvitsevat kirjallisia sopimuksia.

Reittien rakentaminen toisen maalle perustuu sopimukseen, joka on syytä tehdä kirjallisena. Suomen Latu ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry julkaisivat pari vuotta sitten sopimuspohjan ulkoilureitin perustamiseen. Sopimuspohjasta löytyy monipuolisesti ulkoilureittien perustamisen, ylläpidon ja lakkauttamisen yleisimmät tilanteet.

Yhteiset tiedot ja neuvot käyttöön

Toinen tärkeä vaihe on koota avoimet lähtötiedot, -aineistot ja neuvot. Niistä on hyötyä, kun kolmannessa vaiheessa siirrytään varsinaisiin konkreettisiin maasto- ja tuotteistustöihin. Suomessa on kaikille saatavana erittäin hyvät julkiset paikkatietoaineistot kulttuuriympäristöistä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Suomen metsäkeskuksen paikkatietoaineistot tarjoavat tietoa metsäluonnosta ja metsänhoidosta.

Maanomistajien ja kehittäjien on perehdyttävä ajoissa talousmetsien hoidon ja käytön periaatteisiin alueen käytön monipuolistuessa matkailuun ja virkistäytymiseen. Yhteisten periaatteiden myötä osataan onnistuneesti kertoa talousmetsän tarina.

Talousmetsässä näkyy taimikoita, puidenkantoja, aukkoja ja metsänkäyttelyn luomaa metsämaisemaa. Maanomistajilla ja alueen kehittäjillä pitää olla yhteinen käsitys metsänhoidon suosituksista, arkimetsän luonnonhoidosta ja ilmastokestävästä metsänhoidosta. Maisemanhoidon periaatteiden ansiosta talousmetsät sulautuvat maisemaan.

Tavoitteena kestävyys

Kolmanneksi tehdään yhteistyötä paikallisten kanssa, tavoitteena on saada talousmetsien paikalliset tarinat, tiedot ja kokemukset osaksi matkailuliiketoimintaa ja virkistyskäyttöä. Kulttuurimatkailutuotteessa tutustutaan paikalliseen elämään, hankitaan elämyksiä, opitaan siitä ja osallistutaan. Paikan henki ja ihmisen muokkaamat elinkeinot ovat kulttuuria.

Kun paikalliset asukkaat ja maanomistajat ovat vahvasti mukana matkailun kehittämisessä, voidaan puhua kestävästä matkailusta. Kestävyys korostaa ja vahvistaa paikan roolia matkailutoiminnassa. Paikka ei ole vain suoritusympäristö tai maantieteellinen sijainti matkailu- ja liikuntatoiminnalle.

Kestävyys kannustaa laajaan yhteistyöhön matkailun kehittämiseksi. Vierailukestävyyteen sisältyvät paikan kapasiteetti, kantokyky, vakaus, palautuvuus sekä kyky kohdata matkailijoita ja vastustaa matkailusta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä. Se tunnistaa paikan mahdollisen haurauden ja haavoittuvuuden.

Paikallisten omatoiminen taustatyö, ajatustenvaihto ja talkootapahtumat vahvistavat kehitystyötä. Yhdessä kootaan näkemys, millaista matkailua alueelle halutaan kehittää, ja minkälaisille matkailijoille talousmetsän tarinaa tullaan kertomaan. Kehitystyön myötä tietous omasta alueesta vahvistuu, ja samalla saadaan mieluisia lähivirkistyspaikkoja.

Uusia metsään ja luontoon tukeutuvia matkailuhankkeita on käynnistynyt. Matkalla kohti Metsämaailmaa -hanke on käynnissä Ähtärin, Alavuden ja Soinin alueella. Toinen kiehtova hanke on luontomatkailun kehittäminen Saimaalla, jonne myönnettiin UNESCO Global Geopark -status tänä keväänä. Molempien hankkeiden alueilla talousmetsä on laaja-alaisin matkailumiljöö. Paikalliset asukkaat ja maanomistajat ovat merkittävä voimavara kestävälle matkailulle.