Nuoria askarruttaa metsätalouden kestävyys

Meidän metsien parissa töitä tekevien on hyvä kuulla miltä metsäala näyttäytyy nuorten silmin katsottuna, pohtii kestävyysasiantuntija Sara Turunen Tapiosta.

Nuorten ilmastohuippukokous eli ilmastohuippari järjestettiin lauantaina 18.11.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Huippukokouksen tarkoituksena oli koota nuoret yhteen ja muodostaa nuorten yhteinen julkilausuma, jolla vaaditaan tuoreelta hallitukselta konkreettisia toimia ilmaston pelastamiseksi. Tapahtuma oli nuorilta nuorille, mutta mukaan oli pyydetty asiantuntijoita keskustelemaan nuorten kanssa. Olin yksi asiantuntijoista, joka sai kunnian osallistua tilaisuuteen.

Pääasiassa tapahtumassa käsiteltiin ilmastoasioita, mutta mukaan oli otettu metsäluonnon monimuotoisuuden käsittely työpajan muodossa. Tapasin muut Lisää metsiä, lisää biodiversiteettia -työpajaan kutsutut asiantuntijat käytävällä. Kokeneet asiantuntijat olivat jännittyneen oloisia. Kaikilla pyöri mielessä, mitä kaikkea nuoret voisivat meiltä kysyä? Istuimme huoneen takariviin ja odotimme, että nuoret jaettiin ryhmiin ja meidät vuorotellen kutsuttiin oman ryhmämme luo.

Ryhmäni nuori fasilitaattori hymyili rohkaisevasti ryhmälleni ja sanoi, että minulta voi kysyä mitä vain. Fasilitaattorilla oli apukysymyksiä, mutta keskustelu alkoi rullaamaan nopeasti omalla painollaan. Nuoria askarrutti Suomen metsätalouden kestävyys, metsäyhtiöiden vastuullisuuspuheet ja mediassa näkyvä ristiriita vastuuttomalta näyttäytyvästä toiminnasta.

Kerroin nuorille, millä tavoin metsätaloudessa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuutta paremmin – ja erilaisista metsätalouden luonnonhoidon keinoista. Toin esiin, millaisia kannustimia metsänomistajille on olemassa parempien valintojen tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäyhtiöiden uudet luonnon monimuotoisuutta korostavat metsänhoitomallit, joissa monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä haluavat metsänomistajat saavat lisäkorvauksia.

Puuta jalostava teollisuuden monimuotoisuustiekartassa arvioidaan, että vuonna 2055 metsissämme voi olla jopa kaksinkertainen määrä säästöpuita nykytilaan verrattuna. Keskustelimme, että vaihtoehtoja perinteisen puuntuotannon rinnalla on vielä vähän. Esimerkiksi metsien suojeluun ei ole riittävästi rahaa, eikä metsänomistajilla välttämättä ole mahdollista suojella metsiään ilman taloudellista korvausta. Toisaalta taas raaka-aineita, myös puuta, tarvitaan enenevissä määrin, koska kulutuksemme kasvaa koko ajan.

Nuoret pohtivat myös filosofisempia kysymyksiä kuten, onko eettistä, että metsänomistajat voivat tehdä päätöksiä, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisia. Aihe on tietysti monimutkainen, koska metsänomistajat harvoin tekevät haitallisia päätöksiä tarkoituksella. Tietämättömyys toimien vaikutuksista voi johtaa luonnon kannalta haitalliseen tulokseen. Toisaalta metsäomaisuus on monelle tärkeä taloudellisen turvan lähde, ja pelko taloudellisista menetyksistä voi estää panostamasta metsän luontoarvojen tukemiseen ja säilyttämiseen. Lakien ja sertifiointivaatimusten lisäksi metsänomistajia voidaan kannustaa luonnon monimuotoisuutta säilyttäviin ja lisääviin päätöksiin neuvonnalla ja metsänhoidon suositusten avulla.

Kaikki nuorten kysymykset eivät liittyneet suoraan metsätalouteen, vaan puhuimme esimerkiksi Helsingin Stansvikinkallion metsän tilanteesta ja rakentamisen vaikutuksista metsäluontoon. Vastailin parhaan näkemykseni mukaan ja yritin nostaa esiin myös positiivisia asioita. Vaikka parantamisen varaa on, on hyvä saada kuuluviin myönteisiä asioita. Rakennusalan oman biodiversiteettitiekartan 2030 tavoitteen mukaan ala on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen.

Aika kului vauhdilla ja olisin voinut jatkaa keskustelua nuorten kanssa koko loppuillan. Heillä oli teräviä huomioita, ja sain perspektiiviä miettiä asioita eri kantilta. Meidän metsien parissa töitä tekevien on hyvä kuulla miltä metsäala näyttäytyy nuorten silmin katsottuna. Kuten YK:n lasten oikeuksien komitea korostaa, lasten ääni on merkittävä voima ympäristönsuojelussa ja he kokevat ympäristöasiat tärkeinä. Nuorten kanssa keskustelu antoi ainakin allekirjoittaneelle pontta tehdä töitä entistä enemmän paremman tulevaisuuden ja luonnon hyväksi. Samalla sain loistavaa harjoitusta siitä, miten laajoihin kysymyksiin vastataan mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. Kohti seuraavaa harjoitusta.

Kirjoittaja toimii Tapion luontotiimissä kestävyysasiantuntijana. Hän työskentelee luonnon monimuotoisuuteen ja talousmetsien luonnonhoitoon liittyvien hankkeiden parissa.