Vierasblogi: Vaihtelu virkistää – myös suojakaistarajauksissa

Hyvän metsänhoidon suositukset ovat neuvoneet rantojen suojakastojen rajaamisen vaihtelevan levyisiksi jo yli 25 vuotta. Riittävän leveällä suojakaistalla on merkittävä vaikutus mm. vesiensuojelun, luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman kannalta. Vesistöjen rannoille muodostuu pienilmasto, jossa ilman ja maaperän kosteus ja lämpö sekä valo ja varjo sopivassa suhteessa luovat erinomaisen elinympäristön sekä maalla että vedessä eläville kasveille ja eläimille. Rannan kasvit ja eläimet muodostavat eräänlaisen symbioosin veden ja sen eliöstön kanssa.

Rantametsien käsittelyssä suositellaan jätettävän 5–30 metrin suojakaista riippuen vesistöstä sekä metsätilan noudattamasta sertifiointijärjestelmästä. Tutkimusten mukaan vasta noin 30 metriä tai sitä leveämpi suojakaista säilyttää vaativan pienilmaston. Kuitenkin kauttaaltaan näin leveänä jätettävä suojakaista on merkittävä taloudellinen satsaus, jota metsänomistajan on pohdittava.

Rantametsiä voidaan hoitaa myös jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti, koska olosuhteet yleensä ovat rantametsissä siihen suotuisat. Jatkuvaa kasvatusta kannattaa harkita erityisesti rantametsissä, joissa maaperä on turvemaata. Rantametsiin voi kohdistua myös muita tavoitteita kuin puuntuotannollinen, eli virkistyskäyttöä mm. marjojen poimintaa tai retkeilyä sekä maisema-arvoja. Silloin leveämmät suojakaistarajaukset ovat erinomainen vaihtoehto.

Mihin leveämpi suojakaista olisi tarpeen jättää?

Monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta suojakaista kannattaa rajata leveämmäksi niissä kohteissa, joissa maaperän eroosioherkkyys voi aiheuttaa maa-aineksen huuhtoutumisen vesistöön hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen. Nämä riskikohteet näkyvät käytettävissä olevassa paikkatietoaineistossa.

Vaihtelevan levyisiä suojakaistoja ei vain tunnu löytyvän rannoilta metsänkäsittelyn jälkeen. Toteutus on kaavamaista ja yleensä noudattaa sertifioinnin mukaista minimileveyttä. Miksi vaihtelevan levyinen suojakaistarajaus on niin haasteellista toteuttaa? Syynä tähän ovat varmaan monet tekijät. Ehkä kuitenkin totuttu työtapa ja tiedon puute ovat syynä kaavamaiseen toteutukseen.

Mikä olisi optimaalisin rajaus, ettei taloudellinen kannattavuus kärsisi liikaa, mutta estetään lähivesistön kuormittuminen kiintoaineella?

Väliotsikon kysymykseen löytyy vastaus Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin -hankkeessa, jossa tuotetaan laskentatyökalu suojakaistarajauksen määrittämiseen paikkatietoaineistosta kiintoainekuormituksen perusteella. Hankkeessa tuotetaan paikkatietoaineisto, joka ehdottaa tulevalle rantametsähakkuualalle suojakaistarajauksen. Ehdotuksessa huomioidaan erityisesti kiintoaineen huuhtoutumisriski eli suojakaista ehdotetaan leveämmäksi sinne, missä riski on suurin. Mallista julkaistaan kaksi erilaisella rajauksella laskettua ehdotusta, joiden avulla metsänomistaja voi päättää kumman tavoitteen mukaisesti hänen rantametsänsä hakataan. Molemmat rajaukset ovat vaihtelevan levyisiä, mutta toinen on kapeampi ja toinen leveämpi. Kapeammalla rajauksella saadaan pidätettyä kiintoainekuormituksesta vähemmän kuin vaihtoehtoisella leveämmällä rajauksella. Julkaisemme myös muutamasta mallikohteesta näiden kahden rajausvaihtoehdon kustannusnnusvaikutukset.

Hankkeessa tuotettuja malleja sekä muita käytettävissä olevia paikkatietosovelluksia, jalkautetaan koulutushankkeessa metsäammattilaisille, metsäkoneurakoitsijoille sekä metsänomistajille, jotta leimikon suunnittelussa olisi käytettävissä riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja. Ehdotukset nopeuttavat myös suunnittelua ja työn toteutusta. Monipuolisuutta rantametsien käsittelyyn Etelä-Savossa -hanke järjestää tiedotus ja koulutustilaisuuksia kaikille rantametsien hoidoista ja vesiensuojelusta kiinnostuneille. Tapahtumat löytyvät Metsäkeskuksen tapahtumakalenterista. Tulethan kuulolle ja keskustelemaan rantametsien käsittelystä!

Johanna Virtanen, projektipäällikkö
Vaihtelevan levyiset suojakaistat rantametsiin -hanke
Monipuolisuutta rantametsien käsittelyyn Etelä-Savossa -hanke

Suomen metsäkeskus
Mikonkatu 5, Mikkeli
p. 050 467 8860
johanna.virtanen@metsakeskus.fi