Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä

  • Ari Nieminen, Asiantuntija

Ojitettujen suometsien merkitys metsäteollisuuden puunhankinnassa on lisääntynyt, Suomen puuvarannosta noin neljännes on suometsissä ja niissä on runsaasti hoitotarvetta. Ojitusten tuottama puuston lisäkasvu hyödyttää metsänomistajia ja puuta käyttävää teollisuutta. Turvemaametsien hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä huomioida niiden ympäristövaikutukset.

Kasvava puusto ja maaperään kertyvä karike sitoo hiiltä, jolloin ojitusalueen metsä on kokonaisuudessaan hiilinielu. Turvemaiden maaperästä vapautuu hiiltä turvekerroksen hajotessa, päästöihin vaikuttaa mm. pohjaveden pinnan syvyys ja ojien kunto. Monipuolisella metsänkäsittelyllä voidaan vahvistaa turvemaametsien hiilensidontaa ja säilyttää turvemaametsien puusto sekä maaperä kokonaisvaikutukseltaan hiilinieluna.

Ojitettuja suometsiä on Suomessa noin 5 miljoonaa hehtaaria. Niiden puuvarojen hyödyntämiseen on kiinnitetty huomiota vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä kasvihuonekaasujen päästöjen vuoksi. Puuston kasvuolosuhteiden parantaminen ojittamalla lisää orgaanisen maa-aineksen hajoamista ja vapauttaa hiiltä ilmakehään. Toisaalta suometsien puusto ja kuolleiden kasvinosien muodostama karike sitoo hiiltä ja vähentää turpeen hajoamisessa vapautuvan hiilen haitallisia vaikutuksia ilmastolle.

Tapio on selvittänyt suometsien käsittelyyn yleisesti sovellettuja käytäntöjä. Sen perusteella maanmuokkausten ja kunnostusojitusten vesiensuojelun vaikuttavuutta sekä ojitettujen suometsien jatkuvapeitteistä kasvattamista tulisi edistää. Suometsien käsittelyä monipuolistaa tasarakenteisen kasvatuksen rinnalla sovellettu jatkuva kasvatus, alikasvosten hyödyntäminen ja luontaista uudistaminen. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen tavoitteena on pitää suon vesitalous puuston kasvulle sopivana ja vähentää haitallisia päästöjä. Eri käsittelytapoja voidaan soveltaa rinnakkain samalla käsittelyalueella metsän ominaispiirteiden mukaan.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuutta jatkuvapeitteisyyttä vahvistavasta metsäkäsittelystä ja sen hyödyistä turvemaametsien ympäristövaikutusten hallinnassa sekä kouluttaa metsäammattilaisia ja jalkauttaa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä käytäntöön. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on monipuolistaa ojitettujen suometsien käsittelyä ja vähentää haitallisia ilmasto- ja vesistövaikutuksia.

Hankkeen toteutus

Hanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeessa on järjestetty työpajoja metsäalan sidosryhmien kanssa, haastateltu asiantuntijoita ja selvitetty ojitettujen suometsien hoitokäytäntöjä sekä toimintatapojen ja menetelmien kehittämistarpeita.

Selvitystyön keskeisten tulosten perusteella valmisteltiin ojitettujen suometsien käsittelyn monipuolistamisesta koulutuskonsepti, jonka perusteella järjestettiin vuosina 2018 ja 2019 kymmenkunta koulutustilaisuutta metsäammattilaisille. Hankkeessa on myös tiedotettu metsäalalle ja sen sidosryhmille suometsien metsäkäsittelyn monipuolistamisesta ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hyödyistä ilmasto- ja vesistövaikutusten hallinnassa.

Hyödynsaajat

Ojitettujen suometsien ympäristövaikutukset koskettavat metsänomistajia, puunostajia ja metsäpalvelujen tuottajia sekä metsien virkistyskäyttöä. Suometsien puuvarojen käytön hyväksyttävyys kansalaisten keskuudessa vähenee, ellei toimenpiteiden ympäristövaikutuksia pystytä hallitsemaan.

Jatkuvapeitteisellä metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa suometsien toimenpiteen jälkeiseen yleisnäkymään, tarpeeseen kunnostaa ojia ja tehdä maanmuokkauksia sekä ilmasto- ja vesistövaikutusten hallintaan. Tällöin ojitettujen suometsien puuvarojen käyttö on hyväksyttävämpää ja metsien eri käyttömuodot niveltyvät paremmin toisiinsa.

Metsänomistajat ja metsäteollisuus sekä kansantalous hyötyvät suometsien puuvarojen käytöstä. Metsien virkistyskäyttö ja suometsäluonto sekä vedet ja ilmasto hyötyvät puustoisuuden säilymisestä turvemaiden talousmetsissä.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tapio Oy, Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus sekä Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja hankkeesta

Hankkeen projektipäällikkö Ari Nieminen, Tapio Oy
Yhteystiedot: ari.nieminen(@)tapio.fi ja puh. +358 40 718 2595

Lisätietoa

Laatu- ja koulutusasiantuntija Ari Nieminen, Tapio Oy, ari.nieminen(at)tapio.fi, +358 40 718 2595

Vaihtoehtoiset metsienkäsittelyn menetelmät on kuvattu tarkemmin Metsänhoidon suositusten pääteoksessa.

Logo Tapio         

  • Lisätietoa
  • Ari Nieminen

    Asiantuntija

    ari.nieminen(at)tapio.fi

    +358 40 718 2595

  • Kalle Vanhatalo

    Palvelualueen päällikkö, konsultointi

    kalle.vanhatalo(at)tapio.fi

    +358 40 192 1874