Luonnonarvomarkkina ei synny odottamalla

Luonnonarvokauppa tekee tuloaan, mutta toimiva markkina ei synny itsestään. Tarvitaan ostajia, yhteisiä pelisääntöjä, toimivia palveluja ja ennen kaikkea käytännön kokemuksia siitä, mikä toimii.

Näistä kysymyksistä keskusteltiin 22.10.2026 Metsäpäivillä Tapion paneelissa Luonnonarvokauppa tulee – mitä metsäalan kannattaa tehdä nyt? Keskustelussa nousivat esiin luonnonarvokaupan mahdollisuudet, vastuut ja pelisäännöt sekä se, millaista osaamista, palveluja ja yhteistyötä toimivan ja luotettavan markkinan rakentaminen edellyttää.

Luottamus rakentuu yhteisistä pelisäännöistä

Luonnonarvomarkkinoilla on selkeä tavoite: saada yksityistä rahoitusta luonnon tilan parantamiseen. Ilman ostajia ei kuitenkaan synny markkinaa, eikä ilman yhteisiä pelisääntöjä luottamusta.

Luonnonarvojen ostaminen ei saa korvata yritysten omien luontohaittojen vähentämistä. Siksi esimerkiksi lieventämishierarkian, luonnonarvojen käyttötarkoituksen, lisäisyyden ja tulosten varmennuksen periaatteiden on oltava selkeitä. Lainsäädäntö, ohjeistus ja valvonta luovat pohjaa uskottavalle markkinalle.

Toimiva markkina tarvitsee osaamista ja palveluja

Luonnonarvokauppaan tarvitaan ostajien ja maanomistajien lisäksi suunnittelijoita, käytännön toteuttajia, välittäjiä ja tulosten todentajia. Vastuiden, riskien ja tuottojen on oltava läpinäkyviä eri osapuolille.

Myös palvelujen on oltava riittävän helppoja ostajille ja maanomistajille. Asiantunteva välittäjä voi koota luonnonarvojen tuottamisen eri vaiheet avaimet käteen -palveluksi ja auttaa varmistamaan, että rahoitus ohjautuu vaikuttavaan luontotyöhön.

Luonnon tilan parantaminen ja metsien käyttö on sovitettava yhteen

Luonnonarvomarkkinaa rakennettaessa on tunnistettava myös metsäteollisuuden huoli puun saatavuudesta. Luonnon tilan parantaminen, puuntuotanto ja maanomistajien oikeudet on pystyttävä sovittamaan yhteen.

Kaikki luonnon tilaa parantavat toimet eivät tarkoita metsien poistumista talouskäytöstä. Esimerkiksi ennallistamisen yhteydessä voidaan saada markkinoille kuitupuuta kohteilta, joilla korjuu ei muuten olisi kannattavaa. Käytännön toteutus voi samalla synnyttää paikallista työtä ja toimeentuloa.

Piloteista saadaan tietoa toimivan markkinan rakentamiseen

Valmista markkinaa ei kannata jäädä odottamaan. Toimintamalleja voidaan kehittää ja testata jo nyt käytännön piloteissa.

Tästä yksi esimerkki on Pielaveden luonnonarvokaupan pilotti, jossa Tapio, S-ryhmä, Finsilva ja LähiTapiola testaavat markkinaehtoista toimintamallia. Noin 12 hehtaarin ojitetulla suoalueella tuotetaan luonnonarvoja ennallistamalla: suon vesitaloutta palautetaan kohti alkuperäistä tilaa ojia tukkimalla ja puustoa poistamalla.

Pilotti on tuonut käytännön tietoa siitä, mitä luonnonarvojen tuottaminen edellyttää suunnittelulta, toteutukselta ja tulosten todentamiselta. Käytännössä on havaittu esimerkiksi, että ennallistaminen vaatii omanlaistaan osaamista ja että suunnitelmia sekä luonnonarvojen laskentaa on tarvittaessa pystyttävä tarkentamaan toteutuksen perusteella.

Samalla opitaan, millainen palvelumalli toimii luonnonarvojen ostajien ja maanomistajien näkökulmasta ja miten toimintaa voidaan monistaa uusille kohteille.

Yksittäisistä teoista kohti laajempaa vaikuttavuutta

Luonnonarvomarkkina ei voi rakentua vain yksittäisten, pistemäisten tekojen varaan. Niiden rinnalle tarvitaan laajempia vaikuttavia hankkeita, kannustimia, yhteisiä mittareita ja monistettavia palveluja.

Markkinaa rakennetaan askel kerrallaan piloteilla, avoimella tiedolla ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Käytännön kokemukset auttavat kehittämään toimintamalleja samalla, kun markkina kasvaa.

Me Tapiossa haluamme olla mukana rakentamassa luonnonarvomarkkinaa, jossa luonto hyötyy, maanomistajalla on kannustin toimia ja ostaja voi luottaa rahoittamansa luontohyödyn laatuun. Valmista markkinaa ei kannata jäädä odottamaan, vaan sitä rakennetaan yhdessä tekemällä ja käytännöstä oppimalla.