Luonnonmukaista vesiensuojelua – ruokapalkalla!

Majavien titteli ekosysteemi-insinööreinä ei ole tyhjästä temmattu: kyseessä on avainlaji, joka padoillaan muovaa elinympäristöään elämää kuhisevaksi kosteikkoekosysteemiksi ja tuottaa samalla vesiensuojeluhyötyä. Tapio Oy:n koordinoimilla Metsätalouden vesiensuojelupäivillä syyskuussa tutustuttiin Kouvolan tuntumassa sijaitsevaan Pitkänlahdensuohon, jonne on majavan avustuksella syntynyt vesiensuojelullisesti vaikuttava kosteikko.

Tämän vuoden Metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestettiin syyskuun puolivälissä ja tapahtuman teemana oli ajankohtaisesti valuma-aluesuunnittelu ja ennallistaminen. Joka toinen vuosi järjestettäviä, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamia vesiensuojelupäiviä järjestelemässä ovat Tapio Oy, Metsäkeskus, Luke ja Syke.

Kaksipäiväisen tapahtuman avasi webinaari, jossa kuultiin laaja-alaisesti asiantuntijapuheenvuoroja teeman parissa työskenteleviltä toimijoilta ja aiheen tutkijoilta. Tapahtuman toisena päivänä puolestaan päästiin vetämään saappaat jalkaan ja tutustumaan kahteen Kouvolan itäpuolella sijaitsevaan, erittäin havainnollistavaan maastokohteeseen.

Käytännön esimerkkejä vesiensuojelusta

Retkipäivän kohteet olivat Enäsuo ja Pitkänlahdensuo, joista ensimmäisellä on toteutettu suon ennallistaminen ja vesien palautus pari vuotta aiemmin. Enäsuolla ennallistettiin ojittamattoman suon keskuksen reuna-alueita. Vieressä olevalta ojitusalueelta ohjattiin vesiä kulkemaan ennallistetun alueen kautta, jolloin ne puhdistuvat ja toisaalta parantavat kuivuudesta kärsivän suon tilaa. Tilanne on siis voitto metsätalouden vesiensuojelulle ja luonnon tilan parantamiselle.

Pitkänlahdensuo puolestaan on jo viime vuosituhannella käytöstä poistunut turvetuotantoalue, jolle on luontaisesti syntynyt laaja kosteikko. Kosteikon synnyssä on tosin hieman avustanut paikalle asettunut majava, joka on padollaan tukkinut purku-uoman. Majavien titteli ekosysteemi-insinööreinä ei olekaan tyhjästä temmattu, vaan majava on avainlaji, joka padoillaan muovaa ympäristönsä elämää kuhisevaksi ja vesiensuojelullista hyötyä tuovaksi kosteikkoekosysteemiksi.

Ekosysteemi-insinööri työssään

Manner-Euroopassa, Brittein saarilla ja Pohjois-Amerikassa majavia onkin käytetty laajasti useissa rewilding-hankkeissa. Näissä hankkeissa majavia on palautettu niiden luontaisille elinalueille ja niiden avulla on pyritty parantamaan alueiden tulvasuojelua, varautumaan kuivuusriskeihin ja ennallistamaan tilaltaan heikentyneitä elinympäristöjä. Majavien muodostamat patoaltaat varastoivatkin merkittävät määrät vettä, jota ne sitten vapauttavat tasaisesti pitkin vuotta. Vesienhallinnan lisäksi patoaltaat toimivat vesiensuojelullisina kosteikkoina, hidastaen veden virtausta ja suodattaen vettä kasvillisuuden kautta, tällöin kiintoaines laskeutuu pohjalle ja kasvillisuus pidättää vedestä ravinteita.

Suomessa, jossa suuri osa maapinta-alasta on maa- tai metsätalouden käytössä, majavien asema on kuitenkin ristiriitainen. Väärään paikkaan asettuessaan ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa elinkeinotoiminnalle.

Pitkänlahdensuolla majava oli kuitenkin osannut tehdä patonsa valuma-alueen vesiensuojelun kannalta juuri oikeaan paikkaan. Kosteikon kautta kulkevat yli sadan hehtaarin valuma-alueen vedet, jonka jälkeen ne laskevat puhdistuneina alapuoliseen järveen. Täällä majava ei myöskään aiheuta taloudellisia menetyksiä, vaan kosteikon alle on jäänyt käyttöikänsä päähän tullut turvesuon pohja.

Kohde toimiikin hyvänä esimerkkinä siitä, että välillä tehokas vesiensuojelu ei vaadi juurikaan ihmistoimintaa – parhaassa tapauksessa majava hoitaa homman, ruokapalkalla! Emme kuitenkaan voi jättää yhteisten vesiemme suojelua pelkästään majavien varaan, mutta voimme oppia niiltä paljon luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja -suojelusta.