Yhteistyö rakentaa Simojoen tulevaisuutta

Simojoki on ainutlaatuinen. Se on Suomen ainoa vapaana virtaava lohijoki, joka sijaitsee kokonaisuudessaan maan rajojen sisällä. Vaikka joen luonnontilaisuus on merkittävä vahvuus, lohikannan hyvinvointi ei riipu pelkästään patoamattomasta uomasta. Ratkaiseva rooli on myös joen laajalla valuma-alueella ja siellä tehtävillä arjen päätöksillä.

Simojoen lohikannan tulevaisuus ratkaistaan koko valuma-alueella

Simojoen valuma-alue kattaa yli 3 000 neliökilometriä. Alueella asuu tuhansia ihmisiä, joiden elinkeinot ja maankäyttö vaikuttavat suoraan jokeen. Metsätalous, maatalous sekä muu maankäyttö määrittävät, kuinka paljon ravinteita ja kiintoainesta vesistöön kulkeutuu sekä millä tavalla vedet päätyvät jokeen.

Joen ja lohikannan tilan parantaminen edellyttääkin toimia muuallakin kuin itse jokiuomassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että erilaisten intressien on löydyttävä yhteisen tavoitteen äärelle. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta valuma-alueen käyttöä voidaan kehittää tavalla, joka tukee sekä paikallisia elinkeinoja että joen ekologista tilaa.

Yhteistyöfoorumi kokoaa eri toimijat Simojoen hyväksi

Tätä tarkoitusta varten Tapion koordinoimassa Simojoki yhdessä -hankkeessa on perustettu laaja yhteistyöfoorumi. Foorumissa on mukana 20 organisaatiota, jotka jakavat yhteisen tavoitteen Simojoen ja sen lohikannan elinvoiman vahvistamisesta. Mukana on tutkimuslaitoksia, maanomistajia, kalastusmatkailuyrityksiä sekä muita toimijoita, joiden näkökulmat täydentävät toisiaan.

Yhteistyöfoorumin vahvuus on sen monipuolisuus. Jokainen osallistuja tarkastelee Simojokea hieman eri näkökulmasta, mutta yhteinen keskustelu auttaa löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko vesistöaluetta. Samalla syntyy parempi ymmärrys siitä, miten erilaiset toimet vaikuttavat joen tilaan ja lohikannan menestymiseen.

Foorumin toiminnan keskiössä on myös 13 kumppanin muodostama joukko, joka rahoittaa hankkeen kumppanuustoimintaa. Kumppaneiden tuella voidaan toteuttaa näyteikkunakohteita, joissa tiekartan mukaisia toimenpiteitä esitellään käytännössä. Näiden kohteiden avulla voidaan havainnollistaa, miten erilaiset ratkaisut toimivat ja millaisia hyötyjä niillä voidaan saavuttaa.

Viestintä lisää tietoisuutta Simojoesta ja lohikannan suojelusta

Hankkeen vaikuttavuutta vahvistetaan myös viestinnän avulla. Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteistyö vaikuttaja Mikko Peltolan kanssa. Ensimmäiset julkaisut ovat tavoittaneet laajan yleisön ja lisänneet tietoisuutta Simojoen merkityksestä sekä niistä toimista, joita joen hyväksi tehdään.

Sekä Simojoki Yhdessä -hanke että siihen liittyvä kumppanuustoiminta osoittavat, että vesistöjen kunnostaminen ei ole yhden toimijan tehtävä. Tapiossa olemme nähneet, kuinka paljon osaamista, sitoutumista ja halua yhteistyöhön Simojoen valuma-alueelta löytyy. Tehtävämme on tuoda toimijoita yhteen ja luoda edellytyksiä yhteisille ratkaisuille. Kun tutkimus, elinkeinot, maanomistajat ja kansalaiset yhdistävät voimansa, voidaan luoda pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä Simojoen että sen arvokkaan lohikannan tulevaisuutta.

Simojoki yhdessä -hanke on saanut 140 492,16 euroa EU:n maaseuturahoitusta Lapin ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Lapin elinvoimakeskus. Rahoitus mahdollistaa kattavan valuma‑alueen analyysin, kuormitusselvityksen ja vuosille 2026–2030 laadittavan tiekartan, jotka luovat perustan Simojoen lohikannan elinvoiman palauttamiseen.