Maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa on voimakkaasti korostumassa vesien määrän lisäksi myös niiden laadun hallinta, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä kytkökset ilmastonmuutokseen. Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan -hankkeessa tarkastellaan kaksitasouomaa kokonaisvaltaisena ja kestävänä vesienhallinnan menetelmänä. Tapio selvittää kaksitasouomaratkaisun vaikutusta valuma-alueen vedenlaatuun ojitetulla metsätalouskohteella.

Tausta

Peltojen ja metsätalousalueiden peruskuivatuksessa riittävän kuivatussyvyyden ja uomien vedenjohtokyvyn varmistamisessa monihyötyinen menetelmä ovat tulvatasanteelliset kaksitasouomat. Kaksitasouomalla tarkoitetaan ojan luiskaan, toiselle tai molemmille puolille lähelle kesävesirajaa tehtyä levennystä, jonka johdosta tulvajaksolla vesi voi levittäytyä syntyneelle tasanteelle. Kaksitasouomia on tehty Suomeen vain noin parikymmentä uomakilometriä. Kaksitasouomien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu vasta vähän, mutta viitteitä positiivisista vaikutuksista on havaittu.

Kaksitasouomamenetelmää tulee tutkia lisää, jotta saadaan tietoa sen vaikutuksista kuivatustilan säilymiseen, salaojakuormituksen pidätykseen, ravinteiden kiertoon ja vapautumiseen sekä biodiversiteettiin. Tietoa tarvitaan myös kaksitasouomien hyöty-kustannus-vertailuja varten. Käytännön toteutuksen kannalta tarvitaan tietoa kaksitasouomien toimivuudesta sekä turve- että kivennäismailla. Lisäksi uomien monitavoitteinen hoito vaatii uudenlaisten toimintamallien kehittämistä. Kaksitasouomille ei myöskään ole laadittu suunnittelu- ja mitoituskriteerejä tai -työkaluja Suomelle tyypillisiä olosuhteita varten. SYKEn KURVI -hankkeessa on tuotettu ratkaisuja tulvatasanteiden hoitoon. Menetelmiä testataan hankkeessa.

Metsätaloudessa ei ole käytännön kokemusta kaksitasouoman rakentamisesta eikä tutkittua seurantatietoa tästä luonnonmukaisen vesirakennustekniikan menetelmästä. Kaksitasouomia on toistaiseksi tutkittu vain maataloudessa ja kivennäismailla. Tässä hankkeessa Tapio tarkastelee kaksitasouomaratkaisua ojien kunnostamiseen liittyvänä vesiensuojelumenetelmänä.

Tavoitteet

Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan -hankkeen tavoitteena on määrittää kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksia veden laatuun, kuivatustilaan sekä biodiversiteettiin. Hankkeessa kehitetään laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja. Hanke edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista.

Tapion tavoitteena hankkeessa on selvittää, miten kaksitasouoma toimii metsätaloudessa ojien kunnostushankkeen yhteydessä keskittyen siihen, miten tasanteen kasvillisuus kerää kiintoainetta ja ravinteita.  Hankkeessa selvitetään tulvatasanteen parasta rakentamistekniikkaa metsätalouden olosuhteissa ja soveltaa aiemmin muualla saatua tietoa tulvatasanteista. Hankkeella saadun kokemuksen perusteella laaditaan kuvaus kaksitasouoman soveltamisesta käytännön metsätalouden vesiensuojelurakenteeksi.

Toiminta

Tapio seuraa vuonna 2017 ojien kunnostushankkeen vesiensuojelurakenteeksi toteutetun kaksitasouoman toimivuutta Lopella. Rakenteen yläpuolisen valuma-alueen koko on 150 hehtaaria. Alueella toteutetaan harvennushakkuu talvella 2020-2021 sekä ojien kunnostus vuoden 2021 aikana. Vedenlaadun seuranta aloitetaan ennen toimenpiteiden suorittamista ja sitä jatketaan niiden jälkeen. Lisäksi arvioidaan tulvatasanteelle kertyneen kiintoaineen määrää ja koostumusta. Kohteella seurataan myös kasvillisuuden kehittymistä. Tulvakausien aikana ja voimakkaiden sateiden jälkeen havainnoidaan ja mitataan tulvan laajuutta kaksitasouoman tasanteella.

Hanke on jaettu kuuteen osaan:

  • Maatalouden luonnonmukainen vesienhallinta ja kaksitasouomien fysikaalis-kemialliset vaikutukset
  • Kaksitasouoma metsätalouden/turvealueiden vesiensuojelumenetelmänä
  • Maatalousuomien biodiversiteetti
  • Vesistömallinnuksen kehittäminen maa- ja metsätalouden vesienhallintaan
  • Peltojen kuivatustilan arviointimenetelmät
  • Ohjauskeinot, tilatalous ja yhteiskehitys

Yhteistyökumppanit

Hanketta johtaa ja koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen muut toteuttajat ovat Tapio, Luonnonvarakeskus (Luke), ja Helsingin yliopisto (HY). SYKEn keskuksista hankkeeseen osallistuvat Vesikeskus, Tietokeskus, Biodiversiteettikeskus, Ympäristöpolitiikkakeskus, Laboratoriokeskus ja Viestintä.

Hankkeen kesto

Hanke käynnistyi 1.10.2020 ja kestää vuoden 2022 loppuun.

Rahoittaja

Hankeen rahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Salaojituksen tukisäätiö. Metsätalouden osalta rahoittajana on ympäristöministeriö.

Aineistot

Lisätietoa

Hankkeen projektipäällikkö, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

Vesiensuojelun asiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio, tiina.ronkainen(at)tapio.fi, puh. +358 50 322 9566

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015
  • Tiina Ronkainen
  • Johtava asiantuntija
  • tiina.ronkainen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6035
  • Maija Kauppila
  • Ympäristöasiantuntija
  • maija.kauppila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6024