Toteutuneiden suojavyöhykkeiden tulkinta

Vesien reunoille jätettävillä suojavyöhykkeillä on tärkeä rooli metsätalouden vesiensuojelussa sekä metsä- ja vesiluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa kehitetään mahdollisimman automaattinen kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoihin pohjautuva menetelmä toteutuneiden suojavyöhykkeiden tulkintaan. Kehitys mahdollistaa entistä paremmin talousmetsien luonnonhoitotoimien todentamisen sekä niiden vaikutusten arvioinnin.

Taustaa ja tavoitteet

Vesistöjen reunoille jätettävillä suojavyöhykkeillä on tärkeä rooli metsätalouden vesiensuojelussa sekä metsä- ja vesiluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Suojavyöhykkeet vähentävät hakkuista aiheutuvia vesistöhaittoja pidättämällä kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia. Leveät suojavyöhykkeet myös edistävät luonnon monimuotoisuutta turvaamalla vesi- ja rantalajiston elinympäristön säilymisen. Maanpinnan rikkomattomuus, pensaskerroksen säästäminen ja kasvinsuojeluaineiden käytön välttäminen suojavyöhykkeellä vähentävät eroosiota ja vesistökuormitusta sekä säästävät näiden alueiden alkuperäistä kasvillisuutta ja muita lajeja.

Toteutuneiden suojavyöhykkeiden tulkinta -hankkeessa on tavoitteena kehittää mahdollisimman automaattinen kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoihin pohjautuva menetelmä toteutuneiden vesistöjen (vakavedet) suojavyöhykkeiden tulkintaan. Kehitys mahdollistaa entistä paremmin talousmetsien luonnonhoitotoimien todentamisen sekä niiden vaikutusten arvioinnin. Kehityksen lähtökohtana on kehittää menetelmä, jota voi soveltaa laaja-alaisesti kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman rytmissä.

Tulkitut suojavyöhykkeet ja niille tulkittavat puustotiedot mahdollistavat suojavyöhykkeiden taloudellisen arvon, ilmastovaikutusten sekä potentiaalisten monimuotoisuusarvojen arvioinnin. Lisäksi tulkitut suojavyöhykkeet avaavat mahdollisuuksia metsävaratietojen ylläpitoon ja metsävaratiedon laadun parantamiseen.

Hankkeen toteutus

Uutta menetelmää kehitetään testiaineiston avulla. Testiaineisto sisältää kaukokartoitusaineistoja, metsävaratietoja ja muita aineistoja, joista yhdistämällä tuotetaan suojavyöhykkeiden rajauksia. Lisäksi testiaineiston suojavyöhykkeille johdetaan puusto- ja kasvupaikkatietoja, ja niistä edelleen lasketaan puuston ja maaperän hiilivaraston ja hiilinielun suuruus suojavyöhykkeiden ilmastovaikutusten arvioinnin tueksi.

Uuden menetelmän käyttö tuottaa onnistuessaan kokonaan uuden suojavyöhykeaineiston. Nykyistä tarkemmat tiedot toteutuneista suojavyöhykkeistä mahdollistavat suojavyöhykkeiden laadun monipuolisen kehittämisen samanaikaisesti huomioiden biodiversiteetti-, ilmasto-, ja vesiensuojelunäkökohdat. Suojavyöhyketietoa on tarkoitus kerryttää Suomen metsäkeskuksen metsä- ja luontotietojärjestelmään, jolloin aineisto tulee osaksi laajempaa raportointia ja tietojen ylläpitoa.

Hanke on alkanut elokuussa 2023 ja se päättyy lokakuussa 2024.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Tapio toteuttaa hankkeen yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen vetämän Kestävän täsmämetsätalouden todentaminen ja menetelmät KESTOTÄSMÄ -hankkeen kanssa.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Toteutuneiden suojavyöhykkeiden tulkinta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta