Etusivu > Projektit > Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan – Hiili-Vespa

Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan – Hiili-Vespa

Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan (Hiili-Vespa) -hankkeessa selvitetään, miten vesienpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnankorkeuteen ja mitkä ovat mahdollisen vedenpinnannousun vaikutukset talousmetsän puustoon, kasvillisuuteen sekä hiilensidontaan. Hanke tuottaa arvokasta tietoa maanomistajille pohjavedenpinnan nousun vaikutuksista. Maanomistajien suostumuksella vedenpalautukseen oman alueensa kautta on tärkeä merkitys toimenpiteiden onnistumisessa ja siten vesienpalautukseen liittyvän positiivisen ilmastovaikutuksen kannalta. Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen.

Tausta

Vesienpalautus suojelusoille on viimeisen viiden vuoden aikana yleistynyt toimintamuoto, jolla halutaan parantaa suojelualueilla aiempien ojitusten seurauksena kuivahtaneen osan elinympäristön tilaa. Vettyminen parantaa suokasvillisuuden palautumista suojelusuon kuivahtaneelle alueelle sekä lisää hiilensidontaa. Parhaiten vesienpalautus onnistuu aapasoilla, joiden kovera pinnanmuoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustan suuntaan. Vesienpalautus toteutetaan käytännössä siten, että suojelualueen rajojen ulkopuolelta, usein yksityismailta ojien kunnostuksen tai maanmuokkauksen yhteydessä, kaivetaan johdeoja tai -ojia veden luontaisia virtausreittejä matkien suojelualueen puolelle riittävän pitkälle ja annetaan veden kulkeutua suojelualueen sisälle. Vesienpalautuksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella minimoidaan tai estetään vettymishaitat metsän kasvatukseen tarkoitetulla alueella.

Maanomistajan kannalta on tärkeää tietää pohjavedenpinnan nousun vaikutukset, sillä heidän halukkuutensa osallistua vedenpalautukseen oman alueensa kautta on usein kiinni toimenpiteen taloudellisista vaikutuksista. Maanomistajien osallistuminen vesienpalautushankkeisiin on tärkeää toimenpiteiden onnistumisen ja siten vesienpalautuksiin liittyvän positiivisen ilmastovaikutuksen kannalta. Hankkeen tulokset antavat myös pohjaa arvioida mahdollisten vettymishaittojen korvausperusteita.

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteiden mukaisesti hiilipäästöjä on tarpeen vähentää ja hiilensidontaa lisätä. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden, jonka avulla vähennetään sektorin päästöjä, lisätään hiilinieluja ja -varastoja, vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tuotetaan tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistetään kyseisen tiedon käyttöä.

Tavoitteet

Hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia suojelusuolle tehtävästä vesienpalautuksesta on suojelualuerajauksen välittömässä läheisyydessä olevaan talousmetsään. Hankkeessa kartoitetaan missä tilanteessa pohjavedenpinnan nousu aiheuttaa muutoksia talousmetsän puuston kasvuun, ympäristön kasvillisuuteen, sekä miten muutokset vaikuttavat kohteen hiilensidontaan, huomioiden myös turpeeseen varastoituneen hiilen. Hankkeessa selvitetään myös, onko mahdollista arvioida muutosten taloudellista arvoa ja siten niiden merkitystä mahdollisia haitankorvauksia silmällä pitäen.

Toiminta

Hankkeen toteutus perustuu suojelualueelta talousmetsän puolelle ulottuviin pohjavesiseurantoihin, kasvihuonekaasumittauksiin, puustomittauksiin sekä neulas- ja lehtianalyyseihin. Mittaukset toteutetaan viidellä testikohteella, joilla tehdään vesienpalautus. Hanke koostuu kolmesta työpaketista.

TP1 Taustatiedon kokoaminen

Työpaketissa 1 kootaan kirjallisuuden perusteella katsaus vettymisen vaikutuksista turvemaaekosysteemiin. Tavoitteena on monipuolinen katsaus siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään vesitalouden ja turpeen ominaisuuksien sekä niiden muutosten vaikutuksista puuston kasvuun ja tuotokseen sekä pintakasvillisuuteen. Katsauksessa tarkastellaan vettymistä sekä suojelun näkökannalta, että talousmetsän osalta hyvän metsänhoidon ja monimuotoisuuden kannalta.

TP 2 Testikohteiden valinta ja rakentaminen

Testikohteita valitaan vähintään viisi. Kohteet valitaan Vesien palautus suojelusoille -hankkeessa vuonna 2022 kartoitusvuoroon tulevien kohteiden joukosta. Testikohteena voi olla myös jokin aiemmin kartoitettu kohde. Alueen vesienpalautuskelpoisuus tulee olla todettu maastokartoituksella, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että kaltevuussuhteet ovat sopivat ja kohde varmasti soveltuu vedenpalautukseen. Testikohteiden vesienpalautus toteutetaan viimeistään 2023 keväällä. Vesienpalautus toteutetaan suometsän- tai luonnonhoitohankkeen tai ennallistamissuunnitelman kautta.

Kohteille asennetaan ennen vesienpalautusta sarja jatkuvatoimisia pohjavesiantureita ulottuen vedenpalautusalueelta metsään sellaiselle alueelle saakka, jonne vedenpalautustoimenpiteellä ei enää arvioida olevan hydrologisia vaikutuksia. Vedenpintamittaukset toimivat myös kalibrointiaineistona SUSI-simulaattorilla tehtäville analyyseille, joilla kuvataan vedenpalautuksen vaikutukset vedenpintaan suoaluetasolla.

Turpeesta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä, hiilidioksidia (CO2) ja metaania (CH4) mitataan kahdella vesienpalautusalueella. Kasvihuonekaasujen mittauspisteet sijoitetaan kolmeen ryhmään: 1. Vesienpalautustoimet eivät aiheuta hydrologisia vaikutuksia 2. Toimenpiteet nostavat vedenpintaa 3. Varsinainen vedenpalautuspaikka. Jokaisessa mittauspisteryhmässä on kuusi heterotrofisen maahengityksen mittausalaa sekä kuusi metaaninmittausalaa. Yhteensä kumpiakin mittausaloja tulee 18 kpl /koealue. Mittauspisteiden viereen sijoitetaan myös pohjaveden manuaalimittausputket sekä pohjavesiantureita.

TP 3 Vedenpalautuksen vaikutusten seuranta

Pohjavedenpintaa seurataan pohjavesiantureilla ja seurannalla on tarkoitus tunnistaa alueet, joilla vedenpinta nousee metsän kasvatuksen kannalta kriittiselle tasolle. Vedenpintaa seurataan myös manuaalisesti alueilla, joilla toteutetaan kasvihuonekaasumittaukset. Turpeesta tulevien kasvihuonekaasupäästöjen, hiilidioksidin (CO2) ja metaanin (CH4) mittaukset tehdään vakiintuneella ns. kammiomenetelmällä ja kaasujen pitoisuudet analysoidaan paikan päällä automaattisella Licor-analysaattorilla. Mittaukset toteutetaan noin joka toinen viikko sulan maan ajan. Puustomittaukset tehdään ympyräkoealaryppäiltä, jotka perustetaan suometsään sekä vesienpalautuksen vaikutusalueelle että vaikutusalueen ulkopuolelle.  Koealoilta mitataan puustotunnukset sekä otetaan lusto-, neulas- ja lehtinäytteet hankkeen aikana.

Hankkeen kesto

Hanke on alkanut 1.3.2022 ja se päättyy 30.11.2024.

Rahoittaja

Hiili-Vespa-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus. Toimenpiteillä pyritään vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.

Yhteistyökumppanit

Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Alueiden valinnassa tehdään yhteistyötä Helmi-ohjelmaan liittyvän VESPA-työohjelma -kartoitushankkeen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Metsähallitus ja HydrologiaLife – hanke.

Ajankohtaista

Lisätietoja

Hankkeen projektipäällikkö, Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 29 432 6015

Tutkija, Sakari Sarkkola, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, puh. +358 29 532 5409

Tapion, Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Hiilestä kiinni logot

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015
  • Maija Kauppila
  • Ympäristöasiantuntija
  • maija.kauppila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6024
  • Asmo Hyvärinen
  • Asiantuntija
  • asmo.hyvarinen(at)tapio.fi
  • +35840 825 0102