Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan – Hiili-Vespa

Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan (Hiili-Vespa) -hankkeessa selvitettiin, miten vesienpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnan tasoon ja mitkä ovat mahdollisen vedenpinnannousun vaikutukset talousmetsän puustoon, kasvillisuuteen sekä hiilensidontaan. Hankkeessa havaittiin, että vesienpalautus nosti vedenpintaa 10–30 cm, mikä vaikutti vain vähän puuston kasvuun, mutta vähensi pitkällä aikavälillä maaperän hiilidioksidipäästöjä. Vuosien 2022–2024 aikana toteutettu hanke kuului maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen.

Vesienpalautus suojelusoille on yleistynyt toimintamuoto, jolla voidaan parantaa suojelualueilla aiempien ojitusten seurauksena kuivahtaneen osan elinympäristön tilaa. Vettyminen parantaa suokasvillisuuden palautumista suojelusuon kuivahtaneelle alueelle sekä lisää hiilensidontaa. Parhaiten vesienpalautus onnistuu aapasoilla, joiden kovera pinnanmuoto mahdollistaa vesien johtamisen suon reunaosista keskustan suuntaan.

Maanomistajan kannalta on tärkeää tietää pohjavedenpinnan nousun vaikutukset, sillä heidän halukkuutensa osallistua vesienpalautukseen oman alueensa kautta riippuu usein toimenpiteen taloudellisista vaikutuksista. Maanomistajien osallistuminen vesienpalautushankkeisiin on tärkeää toimenpiteiden onnistumisen ja siten vesienpalautuksen positiivisten ilmasto- ja luontovaikutusten kannalta.

Tämän hankkeen tulokset antavat maanomistajalle konkreettisia suuntaviivoja vesienpalautuksen vaikutuksien arviointiin ja tätä kautta tukevat vesienpalauttamisen päätöksentekoa.

Vesienpalautuksen vaikutuksia tarkasteltiin viidellä kohteella

Hankkeessa tehty vesienpalautuksen vaikutusten seuranta perustui suojellulta suoalueelta talousmetsän puolelle ulottuviin vedenpinnan tason seurantoihin, kasvihuonekaasumittauksiin (hiilidioksidi ja metaani), puustomittauksiin sekä neulasanalyyseihin mäntyvaltaisissa puustoissa. Mittaukset toteutettiin vuosina 2022–2024 viidellä seurantakohteella, joilla toteutettiin vesienpalautustoimet hankkeen aikana.

Vedenpinnan tasoa ja kasvihuonekaasupäästöjä mitattiin ennen ja jälkeen vesienpalautustoimien. Näiden lisäksi seurattiin vesienpalautuksen pitkäaikaisvaikutuksia puuston kasvuun ja tuotokseen 10–40 vuotta sitten toteutetuilla 13 vesienpalautuskohteella. Vesienpalautuksen pitkäaikaisvaikutuksia vedenpinnan tasoon ja kasvupaikan hiilitaseeseen vesienpalautusalueen viereisessä talousmetsässä mallinnettiin SUSI-suosimulaattorilla.

Vesienpalautuksen vaikutusten seurannan lisäksi hankkeessa tuotettiin kirjallisuuskatsaus vettymisen vaikutuksista turvemaaekosysteemiin. Katsauksessa kerättiin yhteen kirjallisuuteen perustuvaa tietoa vesitalouden muutosten vaikutuksesta niin puuston kasvuun, kuin laajempaan turvemaaekosysteemiin.

Vesienpalautuksella vaikutuksia puuston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasupäästöihin

Vesienpalautuksella havaittiin olevan vaikutuksia vedenpinnan tasoon sekä puuston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasupäästöihin. Vedenpinnan nousu vaihteli alueen topografiasta riippuen, ja talousmetsässä se oli keskimäärin 10–30 cm. Tämä vaikuttaa jonkin verran puuston kasvuun, mutta vaikutukset jäävät kuitenkin melko pieniksi ja rajatuiksi ja ne riippuvat kasvupaikasta, puuston määrästä ja vesienpalautusta edeltävästä puuston kasvun tasosta.

Puuston ravinnetilassa ei havaittu merkittäviä eroja vesienpalautuksen vaikutuspiirissä olevan ja kuivan ojitusalueen välillä. Simuloinnit ja mittaukset osoittivat, että vesienpalautus voi vähentää pitkällä tähtäimellä maaperän hiilidioksidipäästöjä talousmetsissä, mutta erityisesti alkuvaiheessa metaanipäästöt voivat nousta. Lyhyestä mittausjaksosta johtuen epäselväksi jäi, onko tämä tilapäistä vai pysyvä tilanne, jossa vesienpalautusalueen metaanipäästöt ovat saavuttaneet vastaavilla luonnontilaisilla suoalueilla esiintyvän luontaisen tason.

Hanke alkoi maaliskuussa 2022 ja se päättyi marraskuussa 2024.

Yhteistyökumppanit ja rahoittaja

Hanke toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Alueiden valinnassa tehtiin yhteistyötä Helmi-ohjelmaan liittyvän VESPA-työohjelma -kartoitushankkeen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat Metsähallitus ja Hydrologia-LIFE-hanke.

Hiili-Vespa-hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus. Toimenpiteillä pyritään vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.

Materiaalit ja aineistot

• Tiedote 20.12.2024: Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien puuston kasvuun ovat pieniä
• Hankkeessa tuotettu kirjallisuuskatsaus: Vettymisen vaikutukset turvemaaekosysteemiin – Tapio
• Webinaari 9.12.2024: Tulee mukaan Vespa-webinaariin kuulemaan Hiili-Vespa-hankkeen tuloksista sekä muista mielenkiintoisista vesienpalautukseen liittyvistä aiheista. Webinaarin ohjelma ja ilmoittautuminen
• Tiedote 4.10.2023: Vedenpalautuksen vaikutuksia puuston kasvuun selvitetään
• Lehtiartikkeli, Metsätrans 1.12.2022: Pohjois-Pohjanmaalla palautetaan vettä kuivuneelle suolle ja tutkitaan vaikutuksia läheiseen talousmetsään
• Tiedote, Metsähallitus 1.12.2022: Pohjois-Pohjanmaalla palautetaan vettä kuivuneelle suolle ja tutkitaan vaikutuksia läheiseen talousmetsään
• Hiilestä kiinni – uutiskirje 8.9.2022: Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan
• Lehtiartikkeli, Maaseudun tulevaisuus 7.7.2022: Soiden vesienpalautuksen vaikutuksista reunametsiin käynnistyy tutkimus – vettymistä seurataan viidessä kohteessa 
• Lehtiartikkeli, Metsätrans 4.7.2022: Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan 
• Lehtiartikkeli, Tekniikka & Talous 4.7.2022: Metsien ojitus on kuivattanut soita – Mitä tapahtuu metsille, kun vesi palautetaan suolle?
• Tiedote 4.7.2022: Hiili-Vespassa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia talousmetsän hiilensidontaan