Varsinais-Suomen ELY-Keskus halusi selvittää osana LIFE Revives -hanketta Karvianjoen osavaluma-alueilla tapahtuvan maankäytön vaikutuksia Karvianjoen raakkuihin. LIFE Revives -hankkeessa pyritään elvyttämään jokihelmisimpukan eli raakun elinolosuhteita ja lohikalakantoja, jotka toimivat raakun isäntäkalana.
Etelä-Suomen harvinainen raakkujoki
Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Karvianjoki on yksi harvoista Suomen eteläisistä raakkujoista. Raakkuihin kohdistuu valuma-alueelta paljon paineita, joista suurimpia ovat metsäojitukset, turvetuotanto ja maatalous. Karvianjoen raakku onkin erittäin uhanalainen ja populaation tila heikko.
Valuma-alueen maankäyttö on vaikuttanut voimakkaasti raakkuihin eivätkä raakut ole vuosikymmeniin lisääntyneet joessa. Vesiensuojelun ja raakkujen suojelun tehostamiseksi on tärkeää tuntea valuma-alueelta tulevan kuormituksen laatu ja voimakkuus sekä tunnistaa kuormituksen yhteisvaikutukset.


”Karvianjoen koskien Natura-alueeseen kohdistuu monia eri kuormitustekijöitä, eikä alueen tila ole kohentunut Natura-alueen perustamisen jälkeen. Natura-alueen yksi tärkeä laji on raakku ja halusimme kartoittaa raakkuun kohdistuvia kuormitustekijöitä, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten raakkua voidaan alueella suojella. Mallinnustyöllä saadaan kattavampia tuloksia kuin pelkällä kartta- tai paikkatietotarkastelulla, ja tuloksia voidaan hyödyntää viranomaistyössä. Alueen luonnonhoitohankkeissa voidaan hyödyntää suoraan työstä saatuja tietoja vesiensuojelurakenteiden perustamisessa, ja maanomistajat ja muut asianosaiset saavat kattavammin tietoa alueensa luonnon tilasta. Työstä saadut tulokset auttavat eteenpäin työssä Karvianjoen raakun pelastamiseksi.”
– LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Lotta Mäkinen,
Varsinais-Suomen ELY-Keskus
Mallinnuksella päästään kiinni kuormituksen lähteisiin ja saadaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia
Tapion selvitystyössä tunnistettiin raakkujen kannalta kriittiset kuormitustekijät ja vesiensuojelutoimenpiteet, joita alueilla voidaan tehdä, jotta ympäristöolosuhteet valuma-alueella kohentuisivat. Raakkujen kannalta sopivan levyisiä suojavyöhykkeitä arvioitiin, jotta voidaan varmistaa riittävä varjostus uomassa ja vältetään eroosion aiheuttamaa kuormitusta.
Työn tuloksien pohjalta koostetut toimenpidesuositukset antavat eväitä niin alueen viranomaisille kuin paikallisille maanomistajille huomioida raakut paremmin metsien hoidossa ja ennaltaehkäistä kuormituksen lisäämistä. Mallinnustyö toteutettiin Kunnos-työkalulla.
Työ koostui seuraavista osioista:
- Neljän osavaluma-alueen ja tarkasteltavien uomien yksityiskohtaiset kuormituksen ja hydrologian mallinnukset, joiden tuloksia verrattiin eri vedenlaatumuuttujien sietoarvoihin raakkujen kannalta.
- Metsäisten suojavyöhykkeiden vaikutusten mallintaminen koskijaksojen lämpötilaan.
- Raakkujen kannalta kriittisten kuormituslähteiden tunnistaminen valuma-alueella.
- Metsien käytön tarkastelu valuma-alueella ja joen uoman varrella.
- Mahdollisten vesiensuojelurakenteiden sijaintien paikantaminen valuma-alueelle.
- Esitettyjen metsätalouden vesiensuojelurakenteiden vaikutusten arviointi ja priorisointi.
- Metsänhoidon suosituksiin, raakkuohjeistuksiin ja uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvat toimenpidesuositukset metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Karvianjoen valuma-alueella.
KUNNOS-työkalu on ohjelmisto, jonka avulla mallinnetaan pohjavesiesiintymiä ja pintaveden liikkumista valuma-alueella. Työkalun avulla voidaan esimerkiksi paikantaa vesiensuojelurakenteiden potentiaalisia sijoittumiskohtia, sekä selvittää olemassa olevien tai suunniteltujen vesiensuojelutoimenpiteiden tai ojitusten vaikutuksia veden kulkeutumiseen ja laatuun.