Tansania panostaa siemen- ja taimituotantonsa kehittämiseen osana Suomen tukemaa FORLAND-hanketta. Elokuussa 2025 Tapio Palvelut Oy:n siementuotannon asiantuntija Susanna Rantakari ja senior advisor Jouko Lehtoviita matkustivat Tansaniaan kartoittamaan siemenviljelmiä ja taimitarhoja sekä arvioimaan niiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työ on osa laajempaa tavoitetta vahvistaa paikallisten toimijoiden kykyä huolehtia siemen- ja taimituotannosta kestävästi ja pitkäjänteisesti.
Tansanian 900–2000 metrin korkeudessa vehreinä levittäytyvät eteläiset ylängöt ovat tärkeää maatalousaluetta, minkä lisäksi alue on tunnettu maan metsätalouden keskittymänä.
Siementen saatavuus ei tällä hetkellä riitä kattamaan maan tarpeita, ja Tansanian metsätalouden käyttöön tuodaankin merkittäviä määriä puiden siemeniä muun muassa Etelä-Afrikasta, Zimbabwesta ja Etelä-Amerikan maista. Siementen tuonnissa piilee riskejä, sillä siementen mukana voi kulkeutua myös kasvitauteja ja tuhohyönteisiä. Riskejä lisää se, että Tansanian plantaasimetsätaloudessa on pitkälti keskitytty yhden puulajin, Pinus patula -männyn, viljelyyn.
Tapio toi hankkeeseen riippumattoman ja ajantasaisen asiantuntijaosaamisensa siemen- ja taimituotannon keskeisten kehitysalueiden tunnistamiseen ja priorisointiin. Susanna Rantakari ja Jouko Lehtoviita kartoittivat matkan aikana siementuotantoon, välineisiin ja kalustoon liittyviä kehittämis-, osaamis- ja tukitarpeita alueen siemen viljelyksillä ja taimitarhoilla.
”Perustetut siemenviljelmät tuottavat parhaillaan siementä, mutta esimerkiksi siementen keruussa, logistiikassa, siementen käsittelyssä ja siemenviljelysten hoidossa on haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan tukea. Myös tuotannon fasiliteetteja olisi kehitettävä”, Rantakari avaa toiminnan haasteita.
Matkan tuloksena tuotettiin selvitys, joka jatkaa aikaisempaa kehitysyhteistyötä Tansanian ja Suomen välillä. Selvitys sisälsi arvion nykytilasta ja esitti suosituksia siemen- ja taimituotannon kehittämiseksi sekä Tansanian siementuotannon vahvistamiseksi. Tapion selvityksen tilaajana oli konsulttiyhtiö NIRAS.

Kuva: Christopher Komakech.
